2 Opinnäytetyön toteutustavat ja rakenne

• Hae vastauksia kysymykseen: Miksi?
• Käsittele johdannossa opinnäytetyön aihetta yleisellä tasolla. Kerro kehittämistyösi taustoja ja tarpeellisuutta.
• Aloitat työstämisen jo suunnitelmavaiheessa.

• Hae vastauksia kysymykseen: Mitä?
• Käsittele tässä luvussa kehittämistyön tai tutkimuksen ongelmaa, rajauksia ja ongelmasta johdettuja tutkimuskysymyksiä tai kehittämistyön tavoitekuvausta.
• Työstät tätä suunnitelmavaiheessa.

• Hae vastauksia kysymyksiin: Miten? Missä?
• Kuvaa tässä luvussa kehittämistyön tai tutkimuksen kohde, valitse ja perustele, millä tutkimusotteella tai kehittämistyön menetelmällä ja aineistonkeruumenetelmällä keräät tarvittavan tiedon ja pyrit ratkaisemaan esittämäsi ongelman. Kuvaa ja perustele, millaisilla analyysimenetelmillä käsittelet keräämäsi tiedon tai tutkimusaineiston. Tarkastele tässä kohtaa myös kehittämistyön tai tutkimuksen luotettavuutta muun muassa aineistonhallintasuunnitelma. Kehittämistyön tai tutkimuksen kohde on se, missä työ toteutetaan. Suunnitelmassa kuvaat ja perustelet, mitä aiot tehdä ja raportissa, mitä teit.
• Työstät tätä suunnitelmavaiheessa.

• Hae vastauksia kysymykseen: Mitä tiedetään?
• Tietoperustassa kuvaa ongelman kannalta oleellista tietoa ja käsitteitä kirjallisuuden, aikaisempien tutkimusten, selvitysten yms. avulla. Käytä tiedonhaussa alasi keskeisiä tietokantoja.
• Aloitat tämän työstämisen jo suunnitelmavaiheessa ja viimeistelet opinnäytetyön toteutusvaiheessa.

• Hae vastauksia kysymykseen: Mitä saatiin aikaan?
• Analysoit keräämääsi aineistoa. Kirjoitat opinnäytetyön raporttiin, miten olet analysoinut keräämäsi aineiston. Tuloksissa kerrot, millaisia tuloksia analyysin tehtyäsi työssäsi sait.
• Toteutusvaiheessa

• Hae vastauksia kysymykseen: Mitä tarkoittaa?
• Johtopäätöksissä pohdit tuloksia eli mitä saamasi tulokset merkitsevät ongelman kannalta.
• Toteutusvaiheessa

• Hae vastauksia kysymykseen: Entä sitten?
• Tässä osiossa pohdit oman kehittämistyösi tai tutkimuksesi ja saamiesi tulosten suhdetta tietoperustassa käsiteltyyn teoreettiseen tietoon, esität kehittämisehdotuksia tai mahdollisia jatkotutkimusehdotuksia sekä teet työn luotettavuuden arvioinnin valitsemasi tutkimusotteen tai kehittämistyön arviointimenetelmien mukaisesti.
• Toteutusvaiheessa

Palvelun, tuotteen tai produktion kautta syntyvä opinnäytetyö antaa opiskelijalle mahdollisuuden syventyä ja keskittyä jonkin käytännön ongelman ratkaisuun. Tällä tavalla toteutettu opinnäytetyö nousee usein työelämän tarpeista, ja tavoitteena on kehittää käytännön toimintaa.

Toteutettu opinnäytetyö on kaksiosainen. Opinnäytetyön ensimmäinen osa sisältää dokumentoinnin ja toinen osa toiminnallisen osuuden. Tulokset perustuvat aina ammattialan tietopohjalle.

Tuloksena syntyy esimerkiksi näyttely, tapahtuma, opas, sähköinen aineisto tai jokin muu konkreettinen tuotos tai projektin toteutusprosessi.

Esimerkkirakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Kirjallisuuskatsaus 20–30 sivua
3. Opinnäytetyön tavoitteet
4. Tuotteen kehittämisprosessi ja käytetyt menetelmät, aineistot ja aineiston analyysi
5. Tulos: Palvelu/Tuote/Tapahtuma
6. Tuloksen analyysi ja arviointi, johtopäätökset ja hyödynnettävyys
   Lähteet
   Liitteet

Tutkimuksellisessa kehittämistyössä pääpaino on työelämän kehittämisessä, jota tehdään tutkivalla otteella. Siinä yhdistyy vahvasti konkreettinen kehittämistoiminta sekä tutkimuksellisten menetelmien soveltaminen ja saadun aineiston analysointi. Lähtökohtana ovat työelämästä nouseva käytännön ongelma ja kysymykset, jotka ohjaavat tiedon tuottamista käytännön toimintaympäristössä.

Katso tarkempi kuvaus työelämän tutkivasta kehittämistoiminnasta Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjasta.

Esimerkkirakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Teoreettis-käsitteelliset lähtökohdat (vaihda otsikko vastaamaan opinnäytetyön sisältöä)
3. Kehittämistyön tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset (voi olla myös päälukuna 2)
4. Toteutus
   1. Kehittämistyön menetelmä
   2. Kehittämistyön aineisto ja sen keruu sekä kuvaus
   3. Aineiston analyysi
   4. Eettisyys (voi olla myös luotettavuuden kanssa pohdinta osiossa)
5. Tulokset
6. Pohdinta
   1. Luotettavuus (ja eettisyys)
   2. Keskeisten tulosten tarkastelu suhteessa alkuosan teoreettiseen viitekehykseen
   3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Lähteet
Liitteet

Kirjallisuuskatsauksen avulla haetaan vastausta johonkin rajattuun tutkimuskysymykseen ja selvitetään, miten paljon tutkimustietoa tästä aiheesta on olemassa sekä millaisesta näkökulmasta aihetta on tutkittu ja millaisin menetelmin. Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan opinnäytetyön käsitteellistä taustaa ja sitä, miten tekeillä oleva työ liittyy jo olemassa oleviin tutkimuksiin.

Katso tarkempi kuvaus kirjallisuuskatsauksesta Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjasta.

Esimerkkirakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Teoreettis-käsitteelliset lähtökohdat (vaihda otsikko vastaamaan opinnäytetyön sisältöä)
3. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteet
4. Toteutus
   1. Menetelmä
   2. Aineiston keruu ja kuvaus
   3. Aineiston analyysi
5. Tulokset
6. Johtopäätökset
7. Pohdinta
   1. Tulosten arviointi ja hyödynnettävyys
   2. Luotettavuus

Lähteet
Liitteet

Määrällisen, laadullisen tai monimenetelmällisen opinnäytetyötutkimuksen tekijä selvittää tutkimusongelman tai -kysymyksen tieteellisessä tutkimuksessa käytetyin menetelmin. Opinnäytetyö sisältää yleensä tarkat tavoitteet ja tutkimusongelman sekä tutkimushypoteesin tai tutkimuskysymykset, ja näihin vastaaminen on opinnäytetyön tavoite. Tutkimuspainotteinen opinnäytetyö soveltuu erinomaisesti YAMK-opiskelijan opinnäytetyöksi. Joissain tilanteissa myös AMK opinnäytetyössä voi olla tutkimuksellisia elementtejä, jolloin kyseeseen voi tulla tutkimuspainotteinen opinnäytetyö.

Esimerkkirakenne, perinteinen opinnäytetyön rakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Teoreettis-käsitteelliset lähtökohdat (vaihda otsikko vastaamaan opinnäytetyön sisältöä)
3. Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset
4. Toteutus
   1. Menetelmä(t)
   2. Aineiston keruu ja kuvaus
   3. Aineiston analyysi
   4. Eettisyys (voi olla myös luotettavuuden kanssa pohdinta osiossa)
5. Tulokset
6. Pohdinta
   1. Luotettavuus (ja eettisyys)
   2. Keskeisten tulosten tarkastelu suhteessa alkuosan teoreettiseen viitekehykseen
   3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Lähteet
Liitteet

Esimerkkirakenne, laadullinen tutkimus
(sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset
3. Teoreettis-käsitteelliset lähtökohdat (vaihda otsikko vastaamaan opinnäytetyön sisältöä)
4. Toteutus
   1. Tutkimusmenetelmä
   2. Aineiston keruu ja kuvaus
   3. Aineiston analyysi
   4. Eettisyys (voi olla myös luotettavuuden kanssa pohdinta osiossa)
5. Tulokset
6. Pohdinta
   1. Luotettavuus (ja eettisyys)
   2. Keskeisten tulosten tarkastelu suhteessa alkuosan teoreettiseen viitekehykseen
   3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Lähteet
Liitteet

Artikkelimuotoisella opinnäytetyöllä tarkoitetaan alan ammatillisessa tai tieteellisessä aikakauslehdessä, konferenssissa julkaistavaa osaa opinnäytetyöstä (ei konferenssiabstrakti) tai asiantuntijablogiteksti, joka on suunnattu alan asiantuntijoille. Artikkelin kohderyhmänä tulee aina olla alan asiantuntijayhteisö. Artikkelin julkaisukanavalla (lehti tai sähköinen alusta) tulee olla toimituskunta, joka hyväksyy julkaistavaksi tarkoitetut artikkelit. Opinnäytetyöntekijä ei saa kuulua toimituskuntaa tai jos kuuluu hänen tulee jäävätä itsensä artikkelin julkaisemista koskevasta päätöksenteosta.

Artikkelimuotoinen opinnäytetyö sisältää laajemman kirjallisuuskatsausosan (AMK 10-20 ja YAMK 20–30 sivua), josta käy ilmi myös opinnäyteyön tavoitteet, artikkelikäsikirjoitusosan ja näiden lisäksi kokoava pohdinta.

Kokoavassa pohdinnassa opinnäytetyöntekijä kuvaa työelämälähtöisen tutkimuksen tai kehittämishankkeen lähestymistapaa ja pohtii tulostensa tai tuotoksensa merkitystä laajemmin kuin artikkelissa on mahdollista. Tässä katsauksessa on mukana myös lähdeviitteet ja se on laajuudeltaan AMK-opinnäytetyössä 5-10 sivua ja YAMK-opinnäytetyössä 10-20 sivua.

Artikkelimuotoisessa opinnäytetyössä tulee olla arviointikriteereiden mukaiset arvioinnin kohteet kokooma osassa sekä suppeammin artikkelikäsikirjoituksessa. Artikkelimuotoisesta opinnäytetyöstä arvioidaan kirjallisuuskatsaus, artikkelikäsikirjoitus sekä kokoava pohdinta.

Artikkelikäsikirjoituksessa voidaan noudattaa sen lehden kirjoitusohjeita, johon artikkeli on suunniteltu lähetettäväksi. Mikäli kyseessä on useamman kirjoittajan yhteisartikkeli, on pystyttävä selkeästi esittämään, mikä on opinnäytetyön tekijän oma, itsenäinen osuus.

Artikkelimuotoisen opinnäytetyön kirjoittamisesta tulee sopia opiskelijan ja tutkintovastaavan kesken jo kirjoittamisen alkuvaiheessa. Opinnäytetyön pääohjaaja vastaa työn laajuudesta sekä hyväksyy julkaisukanavan.

Esimerkkirakenne

1. Johdanto
2. Kirjallisuuskatsaus (AMK 10-20 sivua ja YAMK 20–30 sivua)
3. Artikkelikäsikirjoitus
4. Kokoava pohdinta (AMK 5-10 sivua ja YAMK 10-20 sivua)
   Lähteet
   Liitteet

Portfoliomuotoinen opinnäytetyö on pitkälle aikavälille jakaantuva prosessi, joka koostuu opintojen eri vaiheissa tehdyistä tuotoksista. Se antaa opiskelijalle mahdollisuuden käsitellä ja tarkastella valitsemaansa teemaa eri näkökulmista useissa projekteissa.

Portfoliomuotoinen opinnäytetyö muodostaa näistä prosesseista ja tuotoksista yhtenäisen, dokumentoidun kokonaisuuden. Se sisältää kirjallisen raportin, jossa opiskelija kirjoittaa tuotokset yhteen sitovan ammatillisen tietoperustan.

Esimerkkirakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Portfolion tietoperusta 20–30 sivua
3. Portfolion tavoitteet
4. Portfolion kokoamisen prosessi ja aineisto
5. Portfolion osien kuvaukset, analyysit ja tulokset
6. Tuotoksen arviointi, johtopäätökset ja hyödynnettävyys
   Lähteet
   Liitteet

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on tyypillistä, että tietoa kerätään työn edetessä. Toteutustapa soveltuu erityisesti opiskelijoille, jotka ovat jo töissä vahvasti asiantuntijan tehtävissä. Tutkimuksellisesti päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö edustaa autoetnografista tutkimusta, kuten portfoliomuotoinen opinnäytetyökin.

Raportointiaika on noin 15–20 viikkoa.

Esimerkkirakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
   a. Kertoo, miksi asia on ajankohtainen yleensä, toimeksiantajalle, sinulle.
   b. Kuvataan yleisellä tasolla tavoitteet, lähtötilan kartoitus, toimintasuunnitelma, rajaus.
2. Toimintaympäristö
   a. Esitellään lyhyesti, millainen ympäristö on alan kannalta (sidosryhmät, resurssit, tiimi jne.).
3. Tietoperusta
   a. Käsitteiden määrittely on tärkeää työn tavoitteiden saavuttamiseksi ja työn rajaamiseksi.
   b. Keskeiset käsitteet, laajempi tiivistetty esitys esim. ohjelmoitavista logiikoista, ilmiöt ja käsitteet lähdeviittauksin.
4. Päiväkirjaluku
   a. Toteuma suhteessa suunnitelmaan, tavoitteet, päiväkirjamerkinnät, analyysi: mitä uutta tietoa asiaan saatiin tällä viikolla.
   b. Myös kokemuspohjainen uusi tieto.
   c. Analyysissä pitäisi saada näkyviin koko ajan uusi tieto ja työn etenemä.
   d. Kerran viikossa analyysi. Sisällysluetteloon viikkotasoinen esitys. Esim. testaussuunnitelman mukainen testaus tulee päiväkirjaan.
   e. Tulokset myöhemmin tuloksien yhteenvedossa.
5. Tuloksien yhteenveto
6. Johtopäätökset ja pohdinta

Lähteet
Liitteet