8 Kirjallisuuskatsaukset

Kirjallisuuskatsauksia tehdään erilaisiin tarkoituksiin, siksi niiden tekotavat ja nimitykset eroavat hieman toisistaan. Kirjallisuuskatsauksella kartoitetaan sitä, millaista tietoa joltakin rajatulta alueelta on olemassa. Yleensä haetaan vastausta johonkin kysymykseen, kuten tutkimusongelmaan. Kirjallisuuskatsaus voi olla artikkeli, esitelmä tai opinnäytetyön osa, jossa käydään analyyttisesti lävitse mitä tarkasteltavasta ilmiöstä tiedetään. Kartoittavaa katsausta (scoping review) tarvitaan esim. isojen hankkeiden kuten Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin (HTA) alussa tutkimuskysymyksen muotoilussa. Silloin selvitellään myös, millä menetelmillä ja kuinka onnistuneesti aihetta on tutkittu ja onko tutkitussa tiedossa aukkoja, joihin tutkimusta tulisi suunnata. Kartoituksessa selviää myös hankkeen laajuus. Käsitteitä kehitellään koko ajan lisää, kun eri tekniikoita yhdistellään, esimerkkinä scoping meta-review, joka sijoittuu kartoittavan katsauksen ja metareviewn väliin. (Ks. Ikonen, Isojärvi, & Malmivaara 2009, 3209).

Kirjallisuuskatsauksen avulla hahmotetaan opinnäytetyön aihepiirin kokonaisuutta. Sen avulla saadaan tietoa siitä, miten paljon tutkimustietoa on olemassa, millaisesta näkökulmasta aihetta on tutkittu ja millaisin menetelmin. Kaikissa opinnäytetöissä on ns. teoreettinen viitekehys, jossa määritellään opinnäytetyön keskeiset käsitteet. Teoreettinen viitekehys perustuu systemaattiseen tiedonhakuun. Tämä teoreettinen viitekehys on kirjallisuuskatsaus (eli tutkimuskatsaus), jossa kuvataan opinnäytetyön käsitteellistä taustaa ja miten tekeillä oleva työ liittyy jo olemassa oleviin tutkimuksiin (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 121).

Kirjallisuuskatsauksen suunnittelun apuna voi olla käsiteanalyysi, jonka tuloksena syntyy miellekartta tai käsitekartta. Tämä käsitekartta on hyödyllinen systemaattisessa tiedonhaussa, jossa tarvitaan erilaisia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä. Järjestelmällisessä (=systemaattisessa) kirjallisuushaussa (ks. esim. Tampereen yliopiston kirjaston Systemaattisen tiedonhaun opas) pyritään löytämään mahdollisimman paljon tutkimusaiheen kannalta relevantteja julkaisuja tietokannoista ja rekistereistä tehokkaasti ja organisoidusti. Hakuprosessi raportoidaan niin, että se on läpinäkyvä ja kuka tahansa voi toistaa haun ja saada samat tulokset (Isojärvi 2011, Isojärvi 2017, Mäkelä & Punkari, 2017).

Erilaisia kirjallisuuskatsauksia

Kirjallisuuskatsaustyypit voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: 1) kuvailevat katsaukset (narrative literature reviews), 2) systemaattiset kirjallisuuskatsaukset (systematic reviews, systematisized reviews) sekä 3) määrällinen meta-analyysi (kohdistuu määrällisiin tutkimuksiin) ja laadullinen meta-synteesi (meta-analysis). Metasynteesi kohdistuu laadullisiin tutkimuksiin. Vaikka katsaustyyppejä on useita, ne sisältävät tyypilliset osat, jotka ovat kirjallisuuden haku, (kriittinen) arviointi, aineiston perusteella tehty synteesi ja analyysi. Jokaisella katsaustyypillä on omanlaisensa hienojakoiset erot katsauksen tarkoituksen, aineistonhankinnan, määrittelyn ja analyysimenetelmän osalta. (Ks. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016, 8-17).

Kuvailevat kirjallisuuskatsaukset kertovat tai kuvaavat aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta, sen laajuutta, syvyyttä ja määrää.

narratiivinen kirjallisuuskatsaus / narrative literature review
perinteinen kirjallisuuskatsaus / traditional literature review
kriittinen katsaus / critical review
kartoittava katsaus / mapping review
scoping katsaus / scoping review
nopea katsaus / rapid review
yleiskatsaus / overview
state-of-the-art review

Systemaattiset katsaukset ovat kehittyneet toisistaan, joten termistö on vielä vakiintumatonta. Luokittelu tapahtuu lopputuloksen yksityiskohtaisuuden ja tiiviyden mukaan.

integroiva, integratiivinen kirjallisuuskatsaus / integrative literature review: laajin katsaustyyppi, joka voi sisältää joko empiiristä tai teoreettista kirjallisuutta tai yhdessä molempia. Siinä on sekä narratiivisen että systemaattisen katsauksen piirteitä. Keskeistä on erilaisten tutkimusasetelmin tuotettujen tutkimusten synteesi, jonka tekeminen on vaativaa.
systemaattinen, järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus / systematic review on parhaiten tunnettu katsauksen laji, jossa vastausta etsitään tarkkaan, usein kliiniseen PICO-mallin avulla tehtyyn kysymykseen aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta mahdollisimman kattavasti. Cochrane-katsaukset ja tai vastaavat pureutuvat tiettyjen valittujen menettelyjen vaikuttavuuden osoittamiseen.
systemoitu katsaus / systematized review edellisen alalajina eroaa systemaattisesta siinä, että sen tekee yleensä yksi tutkija, kun systemaattisessa katsauksessa tutkijoita on yleensä kaksi tai useampia. Tutkimuskirjallisuuden haku saatetaan tehdä vain yhdestä tietokannasta eikä aineiston arviointi, analyysi ja synteesi ole yhtä järjestelmällisiä ja kokonaisvaltaisia kuin systemaattisessa katsauksessa.
järjestelmällinen haku ja katsaus / systematic search and review
sateenvarjokatsaus / umbrella review on systemaattisten katsausten katsaus, jonka synty liittyy näyttöön perustuvaan toimintaan.

Meta-analyysit jaetaan laadullisiin ja määrällisiin meta-analyyseihin

laadullinen meta-analyysi sisältää kaksi orientaatiota: metasynteesi / qualitative evidence synthesis (tulkitsevampi, kuvailevampi) ja metayhteenveto / qualitative metasummary (matemaattisempi, määrällisempi ote)
määrällisen tutkimuksen meta-analyysi / meta-analysis ei ole katsaustyyppi vaan tekniikka, jolla tilastollisesti yhdistetään määrällisten tiettyä aihetta tarkastelevien alkuperäistutkimusten tulokset tai tulosten vaikutukset. Tällä tekniikalla toteutetut analyysit edellyttävät systemoidun katsauksen tekemistä ja että alkuperäistutkimuksia, samaa tutkimuskohdetta samoin menetelmin ja mittavälinein löytyy riittävästi.(Ks. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016, 8-17).

Kirjallisuuskatsaus voi olla myös opinnäytetyön menetelmä. YAMK opinnäytetöitä on tehty käyttämällä integratiivista sekä systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kuvailevia (narratiivisia, perinteisiä) kirjallisuuskatsauksia on tehty monilla aloilla korkeakouluissa. Kirjallisuuskatsausta metodina, opinnäytetyön osana sekä tekstilajina käsittelee Hanna Vilkka menetelmäkirjassaan, jossa on esimerkkejä erilaisista toteutuneista kirjallisuuskatsauksista sekä niiden tekemiseen liittyvistä kuvauksista mm. tiedonhakuun, taulukointiin sekä sisältöihin (Vilkka, H. 2023).

Kirjallisuuskatsauksen ohjauksesta kirjaston näkökulmasta kirjoittivat Kreodin Ohjauksen ja oppimisen teemanumerossa 2/2022 tietoasiantuntijat Minna Marjamaa (Laurea) ja Riikka Sinisalo (LUT ja LAB). Verkkoartikkelissa on erinomaisen selkeä kuvio Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen prosessista. (Marjamaa, M. & Sinisalo, R. 2022).

AMK-opinnäytetöissä soveltuu käytettäväksi kirjallisuuskatsaus teoreettisessa viitekehyksessä käsitteellisen taustan tarkastelussa tai menetelmällisenä ratkaisuna kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

YAMK-opinnäytetöiden teoreettisen viitekehyksen tulee rakentua systemaattisen tiedonhaun pohjalta laadittuun kirjallisuuskatsaukseen. Lisäksi YAMK opinnäytetöissä voidaan käyttää menetelmällisenä ratkaisuna integratiivista kirjallisuuskatsausta.

Esimerkkejä YAMK-opinnäytetöistä:

Karjalainen, S. & Vesalo, M. 2015. Esimiestyön merkitys organisaatioiden johtamisessa muutosprosesseissa: Integratiivinen kirjallisuuskatsaus. YAMK opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Leppänen, N. & Puupponen, A. 2009. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus: Hoitotyön asiantuntija: – käsitteen määrittelyä. YAMK opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Lähteitä:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita.

Ikonen, T., Isojärvi, J. & Malmivaara, A. 2009. Esikartoitus hyödyttää terveydenhuollon menetelmien arviointia. Suomen Lääkärilehti 2009, 64, 39, 3209-3214.

Isojärvi J. 2017. Kirjallisuushaku. Versio 1.1. HTA-opas. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 17.6.2021. Saatavana: https://www.terveysportti.fi/dtk/hta/avaa?p_artikkeli=hta00008.

Isojärvi J. 2011. Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna. Osaamisen ytimessä – tietoaineistot tutuiksi. BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio. Viitattu 5.3.2021. Saatavana: https://bmfry.files.wordpress.com/2018/06/pico-asetelma-informaatikon-tyc3b6kaluna.pdf.

Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016. Toim. M. Stolt, A. Axelin ja R. Suhonen. 2. korj. p. Turku: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A:73.

Marjamaa, M. & Sinisalo, R. 2022. Kirjallisuuskatsauksen ohjaus – perustana tutkimuskysymys ja ohjaushaastattelu. Kreodi 2022, 2. Viitattu 18.10.2023. Saatavana: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060343112.

Mäkelä, M & Punkari, K. 2017. Käsitteitä. Versio 1.1. HTA-opas. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 5.3.2021. Saatavana: https://www.terveysportti.fi/dtk/hta/koti.

Systemaattinen tiedonhaku: opas. 2023. Tampereen yliopiston kirjasto. P. Lukin, J. Isojärvi, S. Mäkelä ja T. Peltonen. Viitattu 21.11.2023. Saatavana: https://libguides.tuni.fi/systemaattinen-tiedonhaku.

Vilkka, H. 2023. Kirjallisuuskatsaus metodina, opinnäytetyön osana ja tekstilajina. Helsinki: Art House. Saatavana sekä painettuna että e-kirjana (Ellibs).

_{Päivitetty 21.11.2023, Arja Kunnela}