1.2 Ohjaussuhde

Ohjauksen päätavoitteeksi määritellään sujuvan opiskelun varmistaminen, asiantuntijuuden kehittyminen sekä ammatillisen suuntautumisen tukeminen. Ohjausta tarkastellaan tässä ohjausjärjestelmässä kokonaisvaltaisena prosessina hakeutumisvaiheesta päättövaiheeseen ja opintojen jälkeen tapahtuvaan alumnitoimintaan. Sisältöinä kokonaisvaltaisessa ohjauksessa on kuvattu oppimisen ja opintojen ohjaus, uraohjaus ja ammatillisen kasvun ohjaus. (Ohjaus 2013.) Prosessissa ei ole erikseen kuvattu opinnäytetyön ohjauksen prosessia. Opinnäytetyön ohjaus liittyy useimmiten lähelle päättövaihetta AMK opinnoissa, joissa opinnäytetyön laajuus on 15 op, ajallisesti n. ½ -1 vuosi ja YAMK opinnoissa opintojen alusta lähtien, koska YAMK opinnäytetyö on 1/3 opinnoista eli 30 op, ajallisesti työnohella n. 1-2 vuotta.

Opinnäytetyön ohjaukseen liittyvissä tutkimuksissa on todettu, että ohjauksella on suuri merkitys opinnäytetyön etenemiselle ja valmistumiselle. Opiskelijoiden kokemukset ohjauksesta vaikuttavat opiskelijaa motivoivasti tai saattavat jopa hidastaa merkittävästi opinnäytetyön valmistumista. Opiskelijan kokonaismotivaatioon toki vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin opinnäytetyön ohjaus, mutta ohjauksella voidaan vaikuttaa merkittävästi opinnäytetyön tekemiseen liittyvään motivaatioon. (Alavaikko 2009.) Opiskelijat odottavat opinnäytetyön ohjaajan henkilökohtaista ohjauspanosta opinnäytetyön prosessin eri vaiheissa. Henkilökohtainen ohjauspanos tarkoittaa, että ohjaaja osoittaa olevansa kiinnostunut opiskelijan tekemästä opinnäytetyöstä ja sen aiheesta. (De Kleijn, Mainhard, Meijer, Pilot & Brekelmans 2012.) Opinnäytetyön ohjauksessa syntyy opiskelijalle tietoisuus siitä, että joku muu – ohjaaja ja/tai vertaisohjaaja – seuraa ja on tietoinen opiskelijan opinnäytetyön prosessista (Alavaikko 2009).

Ohjaajan henkilökohtainen panos opinnäytetyön ohjaukseen opiskelijan näkökulmasta:

• Ohjaajan kysymys – Miten menee opinnäytetyön kanssa?
• Opiskelijan sähköpostiin vastaaminen nopeasti
• Kiinnostuksen osoittaminen opiskelijan opinnäytetyötä tai aihetta kohtaan
• Tuen antaminen opiskelijalle opinnäytetyön eteenpäin viemiseksi
• Opinnäytetyön ohjauksessa Wihi-järjestelmässä aktiivinen palautteen anto ja viesteihin vastaaminen

Opinnäytetyön ohjauksessa opiskelijan kanssa sovitaan selkeästi siitä, mitä opinnäytetyön ohjauksella tarkoitetaan. Opiskelijalla tulee olla koko prosessin ajan tunne siitä, että opinnäytetyö on hänen omansa eikä ohjaajan. Ohjaussuhteessa on tärkeätä muistaa, että opinnäytetyön ohjaaja ohjaa oppimisprosessia, jossa opiskelija autetaan jäsentämään opinnäytetyön kokonaisprosessia sekä ohjataan opiskelijan tarpeen mukaisesti prosessin eri vaiheissa. (De Kleijn, Mainhard, Meijer, Pilot & Brekelmans 2012.)

Frilander-Paavilaisen (2005) mukaan opinnäytetyön ohjausta tulee kehittää sekä opiskelijoiden että opettajien mielestä yhteistoiminnalliseksi prosessiksi, jossa mukana on tiivis yhteistyö työelämän/toimeksiantajan kanssa. Yhtenä kehittämistoiminnan suuntana pidettiin sitä, että opinnäytetyö ja työharjoittelu kytketään yhteen, kuten Jamk:ssa joillain koulutusaloilla on tehty.  Yhteiset tapaamiset, tiedottaminen ja yhteinen sitoutuminen vahvistaisi yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä opinnäytetyöstä ja sen edellyttämistä vaatimuksista suhteessa työelämän toimeksiantoon ja toiveisiin kehittämistyön osalta.

Opinnäytetyö on työelämälähtöinen kehittämishanke tai selvitys, josta on laadittu kolmikantainen yhteistyösopimus, jossa sovitaan yhteisistä pelisäännöistä opiskelijan opinnäytetyön aiheen toteuttamiseksi ko. toimeksiantajan organisaatiossa. Sopimuksessa sovitaan myös työelämän ohjaaja/mentori ja sen allekirjoittavat toimeksiantajan edustajan lisäksi opinnäytetyön tekijä(t) sekä ammattikorkeakoulun ohjaaja(t). Tämän lisäksi opiskelija saattaa tarvita organisaatiosta riippuen erillisen tutkimusluvan opinnäytetyön toteuttamiseksi. Yhteistyösopimuksen mukaisesti on mahdollista kehittää jaettuun asiantuntijuuteen pohjautuvaa yhteistoiminnallista opinnäytetyön ohjausta. Frilander-Paavilaisen (2005) mukaan avoin, luottamuksellinen ja dialoginen suhde ohjaajien ja opiskelijan välillä mahdollistaa innovatiivisen oppimisympäristön. Tämä edistää opinnäytetyöprosessin etenemistä ja kehittää opiskelijan asiantuntijuutta sekä menestymistä työelämässä. (ks. Kuvio 1.)

Opinnäytetyöohjauksessa on hyvä hyödyntää jaettuun asiantuntijuuteen perustuvaa keskustelevaa ryhmää esimerkiksi opinnäytetyöseminaarina.  Ryhmässä mahdollistuu kommunikaatio opiskelijoiden ja ohjaajan/ohjaajien sekä mahdollisesti myös työelämän välillä. Opinnäytetyöseminaari ryhmämuotoisena toimintana antaa opiskelijoille mahdollisuuden keskustella kunkin osallistujan opinnäytetyöhön liittyvistä ongelmista, tarkastella ja arvioida kriittisesti toistensa töitä sekä opettaa tulkitsemaan vertaisten tekemiä pohdintoja. Ryhmässä opiskelijat harjaantuvat myös argumentoimaan opinnäytetyönsä ratkaisuja sekä vertaisilleen että ohjaajille.

Lähteet

Alavaikko, M. 2009. Opinnäytetyön ohjaaminen ja opiskelijan motivaatio – esimerkkinä sosiaalialan aikuisopiskelijan opinnäytetyö. Aikuiskasvatus (3), 206-213.

De Kleijn, R., Mainhard, M. T., Meijer, P. C., Pilot, A. & Brekelmans, M. (2012). Master’s thesis supervision: relationship between perceptions of the supervisor-student relationship, final grade, perceived supervisor contribution to learning and student satisfaction. Studies in Higher Education, 37(8), 925-939. Haettu 25.4.2015. Huhtikuu 2015 osoitteesta http://tandfonline.com

Frilander-Paavilainen, E.-L. (2005). Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Ohjaus 2013. Ohjausjärjestelmä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. 2013. Toim. J. Lerkkanen & H. Ikonen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

_{Päivitetty 2.10.2021 Sirpa Tuomi}