9 Työelämän tutkiva kehittämistoiminta

Mitä tutkiva kehittämistoiminta on?

Työelämän kehittämistoiminnassa sovelletaan tutkimuksissa saatua tietoa työelämän kehittämis- ja uudistamistarpeisiin. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ja asioita, joita voidaan soveltaa käytäntöön. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta jää työelämän kehittämistoiminnan ja tutkimuksen välimaastoon. Siinä yhdistyy konkreettinen kehittämistoiminta ja tutkimuksellinen lähestymistapa. Kehittävässä tutkimuksessa edetään tutkimuksellisesta kysymyksen asettelusta ja menetelmistä kohti konkreettista kehittämistoimintaa. Tuotettu tieto vastaa tiedeyhteisön intressejä ja pääpaino on tutkimuksella. Tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa lähtökohta on käytännön ongelmat ja kysymykset, jotka ohjaavat tiedon tuottamista. Tietoa tuotetaan käytännön toimintaympäristöissä. Apuna tässä toimivat tutkimukselliset asetelmat ja menetelmät. Pääpaino on kehittämistoiminnassa, jossa hyödynnetään tutkimuksellisia periaatteita. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta ei pelkästään ratkaise yksittäistä konkreettista ongelmaa, vaan samalla pyritään tuottamaan tietoa myös laajempaan keskusteluun. Esimerkkejä tutkimuksellisen kehittämistoiminnan ja kehittävän tutkimuksen suuntauksia: Toimintatutkimus, kehittävä työntutkimus, käytäntötutkimus ja työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen. (Toikko & Rantanen 2009.)

Kehittämistoiminnan prosessi koostuu erilaisista vaiheista tehtäväkokonaisuuksineen. Toikko ja Rantanen kuvaavat kehittämisprosessia viiden keskeisen tehtävän avulla. Näitä tehtäviä ovat: perustelu, organisointi, toteutus, levittäminen ja arviointi. Kehittämisprosessia voidaan kuvata erilaisten mallien avulla. Tällaisia malleja ovat esimerkiksi lineaarinen malli, spiraalimalli ja tasomalli. (Toikko & Rantanen 2009.)

Jämsä (2014) on tarkastellut työelämälähtöistä oppimista kuntoutuksen ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. Hän jakoi työelämä kehittämisen vaiheet seuraavasti:

1. Yhteisen tietoperustan rakentaminen
   • haastattelu: esimerkiksi haastattelemalla ja keräämällä tietoa työyhteisön jäseniltä; yksilöhaastattelut, ryhmähaastattelut; eri osapuolten näkemykset työyhteisön kehittämistoiminnasta
   • moniammatillisen tietoperustan kehittäminen esimerkiksi hyödyntämällä toiminnan kehittävää arviointia (toiminnan tarkastelu ja kyseenalaistaminen, itsearviointi, asiakaspalautteiden hyödyntäminen ja niiden merkityksen tiedostaminen, asioiden arviointi yrityksen/työyhteisön johdon tasolla)
   • moniammatillisen työskentelyn kehittämisessä tärkeitä osatekijöitä ovat: tiedon jakaminen koko työyhteisön kesken, laajentunut tiedon hyödyntäminen, yhteisten tavoitteiden selkiytyminen, ammattirajojen ylitykset, osaamisen jakaminen ja moniammatillisuuden ymmärtäminen
   • ammatillinen kehittyminen tarkoittaa omien työtapojen ja oman roolin selkiytymistä sekä ammattitaidon vahvistumisen lisäksi osaamisen uudistamisen ja lisäämisen tarpeen tunnistamista
2. Yhteinen kehittäminen
   • toimintamallien selkiytyminen ja vahvistuminen
   • teoreettisen tiedon käyttö työn näkyväksi tekemisessä
   • jakamisen kulttuurin ja työyhteisön dialogisen kulttuurin lisääntyminen
3. Työelämälähtöinen oppiminen
   • opiskelijan oppimisen tavoitteet
   • oppimista edistävät tekijät
   • oppimisyhteisö
   • oppimista ohjaavat toimintaperiaatteet työelämälähtöisessä oppimisessa

Osallisuuden kokemus on olennaisen tärkeää työyhteisön tutkivassa kehittämisessä. Yhteisen kehittämisen ja osallisuuden kokemuksen kautta työntekijöiden vaikuttamisen mahdollisuudet työn sisältöön ja toteuttamiseen vahvistuvat, mikä lisää myös työhyvinvointia. (Jämsä 2014.)

Kirjallisuutta

Jämsä, U. 2014. Kuntoutuksen muutosagentit. Tutkimus työelämälähtöisestä oppimisesta ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1252. http://urn.fi/urn:isbn:9789526204987

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: Tampereen yliopistopaino oy. Viitattu 27.5.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-7732-4

Päivitetty 27.5.2022