2.2 Työelämän ohjaajan tai mentorin rooli opinnäytetyön prosessin aikana

Frilander-Paavilainen (2006) on väitöskirjassaan esittänyt viisi kategoriaa, jotka kuvaavat työelämäohjaajan toimintaa asiantuntijuuden kehittämiseksi opinnäytetyöprosessin aikana. Nämä kategoriat ovat: dialoginen reflektointi, opiskelijan vastuuttaminen, yrityksen tavoitteiden saavuttaminen, opinnäytetyöprosessin haltuunottaminen ja yhteistyötä ja verkottumista.

Dialoginen reflektointi kuvastaa työelämäohjaajan oppimisympäristöajattelua ja siihen liittyvää oppimisfilosofiaa. Opinnäytetyöntekijällä ja työelämän ohjaajalla on opinnäytetyöprosessin aikana yhteisiä tapaamissa, joissa he keskustelevat opinnäytetyöhön liittyvistä kysymyksistä. Työelämän ohjaaja voi omilla kysymyksillään auttaa opiskelijaa jäsentämään ajatuksiaan ja luomaan uutta yhteistoiminnallisesti. Tästä Frilander-Paavilainen (2006, s. 127) käyttää käsitettä yhteistoiminnallinen reflektointi. Opinnäytetyön tekijää voidaan pitää yrityksessä uutena voimavarana, yhtenä tiimin jäsenenä, joka on vuorovaikutuksessa koko työyhteisön kanssa. Opinnäytetyön ohjaussuhdetta kuvastaa käsite dialoginen suhde, jossa työelämäohjaajan ja opinnäytetyöntekijän yhteistoiminta on läheistä ja merkitsee molempien keskinäistä sitoutumista opinnäytetyöhön. Työelämäohjaaja on neuvoja, tukija, kuuntelija, keskustelija ja turvallisuuden luoja.

Opiskelijan vastuuttaminen kuvastaa työelämäohjaajan tapaa delegoida vastuuta opiskelijan autonomisen työskentelyn edistämiseksi. Opinnäytetyöntekijän aktiivinen työskentely tarkoittaa sitä, että opiskelijan odotetaan olevan aktiivinen ja hänellä on kyselevä ote opinnäytetyön tekemisessä. Lisäksi työelämäohjaajat odottavat opinnäytetyöntekijöiltä itsenäistä ajattelua, mikä tukee hyvän oppimisprosessin kehittymistä.

Yrityksen tavoitteiden saavuttaminen kuvastaa yrityksen opinnäytetyölle asettamia tavoitteita. Työelämäohjaajan roolina on varmentaa, että opinnäytetyö pysyy linjassa toimeksiantajan opinnäytetyölle asettamille tavoitteille. Yrityksen edun mukaista on ohjata ja tukea opiskelijaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. (Frilander-Paavilainen, 2006, s. 131.) Ammattikorkeakoulun ohjaajan velvollisuus on huolehtia siitä, että opinnäytetyö vastaa opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia AMK- tai YAMK-tasoilla.

Opinnäytetyöprosessin haltuunotto kuvastaa erilaisia tapoja kokea yhteistyö ja informointi opinnäytetyöprosessissa mukana olevien ihmisten ja organisaatioiden välillä. Tiivis yhteistyö ja ammatillinen vuorovaikutus korostaa opinnäytetyönohjaajan aktiivista ja ammatillista vuorovaikutusta työelämän suuntaan. Yhteistyö sisältää yhteisiä palavereja, yhteisiä pelisääntöjä, tehtävän jaosta sopimista sekä laadukasta ohjausta. Yhteistyö on asiantuntijuuden jakamista ja tiedon välittämistä. Frilander-Paavilainen (2006, 134)  mukaan työelämäohjaajat odottavat ammattikorkeakoululta ja opinnäytetyötä ohjaavalta opettajalta aktiivista otetta työelämäyhteistyössä.

Kaivataan yhteyshenkilöitä, joihin voi ottaa yhteyttä opinnäytetöihin liittyvissä asioissa. Yhteistyö voi sisältää myös opinnäytetyön työelämäohjaajan osallistumista opinnäytetyöseminaareihin tai yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Työelämäohjaajat odottavat opinnäytetyönohjaajilta perehdytystä opinnäytetyön prosessiin ja käytäntöihin. Palautteen antaminen ja arviointi on osa opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyöntekijän tulee saada jatkuvaa palautetta opinnäytetyöstään koko prosessin ajan sekä valmiista opinnäytetyöstä opinnäytetyön toimeksiantajalta lausunto. Reflektio ja palaute auttavat opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omasta ajattelustaan, tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja kehittää myös opiskelijan itsearviointitaitoja.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaan toimeksiantajan tulee saada opinnäytetyö kommentoitavaksi ja arvioitavaksi ennen opinnäytetyön arviointia ja julkaisemista. Toimeksiantajan lausuntoa varten Jamkissa on erillinen toimeksiantajan lausuntolomake. Tähän lomakkeessa opinnäytetyön toimeksiantaja kirjaa oman lausuntonsa. Lausunnonannon yhteydessä toimeksiantaja voi vielä antaa kommenttinsa opinnäytetyön julkisuuteen liittyen (ks. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 6 luku, 24 §). Sekä julkinen että osittain salainen opinnäytetyö julkaistaan Theseus-tietokannassa joko julkisessa tai käyttörajatussa kokoelmassa.

Lähteet

Frilander-Paavilainen, E.-L. 2006. Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja. Helsingin yliopiston, kasvatustieteen laitoksen julkaisuja 199. Helsinki: Yliopistopaino.

Frilander-Paavilainen, E.-L. 2007. Opinnäytetyön ohjaus työelämässä. Teoksessa: Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja. Toim. Toljamo, M. & Vuorijärvi A.  s.112-131

_{Päivitetty 27.5.2022, Sirpa Tuomi}