2.1 Työelämäyhteistyö ja opinnäytetyön hankkeistaminen

AMK- ja YAMK-opinnäytetyö on työelämä- ja käytäntölähtöinen, itsenäinen tutkimus-, suunnittelu- tai selvitystyö opiskelijan oman koulutusalan osa-alueelta. Opinnäytetyö voi olla työelämälähtöinen kehittämisprojekti tai tutkimuksellinen kehittämistyö. (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry., 2015.) Opinnäytetyö voi liittyä ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, joita tehdään kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija osoittaa opinnäytetyössään omaavansa valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä sekä kehittää omaa ammattitaitoaan tutkimus-ja kehittämistoiminnassa.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija osoittaa opinnäytetyössään kykenevänsä toimimaan työelämän kehittäjänä sekä omaavansa valmiudet seurata ja eritellä oman alan tutkimustietoa ja ammattikäytännön kehitystä. (ks. Asetus ammattikorkeakouluista 932/2014, 2015.)

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aitoa kolmikantayhteistyötä opinnäytetöiden toteutuksessa koko prosessin ajan. Kolmikantayhteistyöstä laaditaan edellä mainittu yhteistyösopimus, jonka allekirjoittavat opinnäytetyön tekijä(t), toimeksiantajan / työelämän edustaja ja opinnäytetyön ohjaaja(t). Linkit kohdassa on linkitys opiskelijan ohjeisiin työelämäyhteistyöstä ja sopimuksista.

Opinnäytetyö on lähtökohtaisesti julkinen

Jamkin tutkintosäännön § 20 mukaan kokonaan salassa pidettävää opinnäytetyötä ei voi tehdä. Opinnäytetyö on julkinen heti, kun se on hyväksytty. Julkiseen opinnäytetyöhön ei sisällytetä toimeksiantajan liike‐ tai ammattisalaisuuksia, vaan ne jätetään työn liitemateriaaliksi. Mikäli opinnäytetyössä kehitetään tai kuvataan julkisuuslaissa (621/1999) tarkoitettua salassapidettävää tietoa esimerkiksi ammatti- tai liikesalaisuutta, laaditaan opinnäytetyöstä myös erillinen opinnäytetyön liiteaineiston salassapitosopimus. Sopimus laaditaan Jamkin, yrityksen ja opinnäytetyön tekijöiden kesken. Toimeksiantaja sitoutuu ohjauksellaan myötävaikuttamaan siihen, että opinnäytetyöhön ei sisällytetä salassa pidettävää tai luottamuksellista tietoa.

Salassapidettäviä liitteitä sisältävistä opinnäytetöissä on suositeltavaa laatia Theseus-tietokannassa julkaistava julkinen osa esimerkiksi teoreettinen viitekehys tai kirjallisuuskatsaus. Kolmikantayhteistyöhön perustuva opinnäytetyö kehittää sekä opiskelijan että työelämäohjaajan, työyhteisön ja ammattikorkeakoulun ohjaajan asiantuntijuutta. Kaikki opinnäytetyöt julkiset opinnäytetyöt tai osittain salaisten opinnäytetöiden julkiset osat julkaistaan Theseus-tietokannassa joko avoimessa tai käyttörajatussa kokoelmassa. Tästä tarkempia ohjeita Theseus -tietokannan ohjeissa.

Opinnäytetyön työelämälähtöisyys

Rissanen (2003) on tutkinut väitöskirjassaan työelämälähtöistä opinnäytetyötä oppimisen kontekstina. Tutkimustuloksia on hyödynnetty artikkelissa Työelämäyhteistyö ja kumppanuus opinnäytetyössä (Rissanen 2007). Opinnäytetyön työelämälähtöisyyttä voidaan tarkastella opinnäytetyön kontekstin, metodien valinnan sekä opinnäytetyön tiedon ja tietämyksen luonteen näkökulmista.

Konteksti

Opinnäytetyön aiheet valitaan käytännön työn tai ammattien kontekstista toisin kuin puhtaasti käsitteelliset tai teorialähtöiset aiheet.  Opinnäytetyön kontekstin muotoutumiseen vaikuttaa se millaiseksi toimeksiantajaorganisaation ja ammattikorkeakoulun välinen opinnäytetyöyhteistyö on muodostunut. Opinnäytetyön tilaajaorganisaatiot ovat vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan näkökulmasta erilaisia oppimis- ja tutkimus-/kehittämisympäristöjä.  Opinnäytetyön aiheen valinta on yksi opinnäytetyön kriittisimmistä vaiheista. Opinnäytetyön tutkimus-/kehittämisongelmat löytyvät usein opiskelijan harjoittelujaksojen aikana oman asiantuntijuusalan käytännöistä ja niiden kehittämistarpeista. Opiskelijan ja toimeksiantajan kannalta on hyödyllistä yhdistää harjoittelu ja opinnäytetyön tekeminen. Aiheen valintaan liittyy aiheen rajaaminen opiskelijan osaamisen kehittämisen, toimeksiantajan tavoitteiden ja odotusten ja AMK-/YAMK-opinnäytetyön tavoitteiden näkökulmasta. Opinnäytetyön ohjaajan asiantuntijaroolina on ohjata työelämästä tarjottua aihetta asiantuntijuusosaamista tukevaksi tutkimus- ja kehittämistehtäväksi. Opinnäytetöiden linkittäminen ammattikorkeakoulun muuhun tutkimus- ja kehittämistoimintaan on myös mahdollisuus antaa opiskelijoille näkökulma työelämän kehittämiseen osana opintoja ja ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa.

Metodiset valinnat

Työelämälähtöisyys tulee esille myös opinnäytetyön metodisissa valinnoissa. Työelämälähtöisissä opinnäytetöissä metodisina valintoina korostuu reflektiivinen ja ongelmanratkaisuun pyrkivä ote. Toimeksiantajaa kiinnostavat opinnäytetyön käytännön ratkaisut, uusista kehittämisideoista ja tuloksiin perustuvista johtopäätöksistä. Metodien valinnassa mietitään millaisia tiedon tuottamisen ja analysoinnin tapoja voidaan käyttää, miten käsitteitä sovelletaan ja miten opinnäytetyön tuloksia argumentoidaan.  Keskeisin kehittämismetodi ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä on kyky kehittää asiantuntijatyötä ongelmanratkaisuprosessien ja reflektiivisen ajattelun kautta. Tästä näkökulmasta käytännön tuotosten esiin nostaminen, tulosten pohdinta ja sovelluksien arvioiminen, jotta käytännönläheisyys ja käyttöönotto onnistuvat.

Tiedon ja tietämyksen luonne

Opinnäytetyön tiedon ja tietämyksen luonne on kolmas työelämäyhteyttä kuvaava ulottuvuus. Suunnitteluvaiheessa opinnäytetyön tekijä, toimeksiantaja ja opinnäytetyön ohjaaja keskustelevat ja sopivat siitä, mitä toimeksiantajan odottaa opinnäytetyöltä, millaista osaamista ja asiantuntijatiedon käsittely- ja arviointitaitoja opinnäytetyössä opiskelijalta odotetaan ja kuinka opinnäytetyö vastaa ammattikorkeakoulun työelämälähtöisen soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön tiedonkäsityksiin.

Opinnäytetyön hankkeistus (TKI-pisteet)

Opinnäytetyön TK-tavoitteista sovitaan toimeksiantajan kanssa etukäteen ennen opinnäytetyön aloittamista erillisellä sopimuksella. Työelämäyhteistyö, aluekehitys ja niihin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta on osa ammattikorkeakoulun perustehtävää.

Mikäli opiskelija tekee opinnäytetyönsä Jamkille, sovitaan TK-tavoitteista etukäteen, jolloin opintopisteet voidaan kirjata TK-opintopisteiksi.

Opinnäytetyö voi kohdistua olemassa olevaan tietoainekseen, uuteen tietoainekseen, toimintaan, tapahtumaan, työ- tai työmenetelmään, ohjelmaan, tuotteeseen, tuotokseen tai produktioon.

TK-hankkeeseen tehdyt opinnäytetyö ovat 100 % TK-opintopisteitä tuottavia, ellei erikseen ole sovittu muusta %-osuudesta.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrittelystä lisää tilastokeskuksen sivustolta kohdasta Tietoa tilastoista, käsitteet, tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Lähteet

Julkisuuslaki 621/1999. Finlex. Viitattu 12.10.2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621

Rissanen, R. 2003. Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina. Fenomenografisia  näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Acta Universitatis Tamperensis 970. Tampere. Viitattu 27.5.2022.

Rissanen, R. 2007. Työelämäyhteistyö ja kumppanuus opinnäytetyössä. Teoksessa: Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Toim. Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. s. 104-111. Viitattu 12.10.2015. http://www.oamk.fi/opinnaytehanke/docs/opinnaytetyokirja.pdf

Linkit

Toimeksiantaja ja aihe (Opiskelijan opinnäytetyöohje)

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintosääntö (jamk.fi)

_{Päivitetty 27.5.2022 Sirpa Tuomi}