Ideointi ja käsikirjoittaminen
Laadukas mediasisältö alkaa edelleen hyvästä suunnittelusta. Olipa kyseessä opetusvideo, podcast, verkkoluento, asiantuntijahaastattelu tai lyhytvideo sosiaaliseen mediaan, sisällön tavoitteet määrittävät sen toteutuksen. Opetuskäytössä lähtökohtana ovat yleensä oppimistavoitteet, kohderyhmä sekä opetussuunnitelman osaamistavoitteet. Näiden perusteella muodostuu luontevasti myös sisältöidea ja sopiva toteutustapa.
Digitaalisten sisältöjen kirjo on viime vuosina laajentunut merkittävästi. Perinteisten opetusvideoiden rinnalla tuotetaan esimerkiksi podcasteja, mikro-opetusvideoita, asiantuntijahaastatteluja, animaatioita, webinaareja sekä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja sisältöjä. Samasta aiheesta voidaan usein tuottaa useita erilaisia sisältömuotoja eri kohderyhmille.
Myös tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia ideointiin ja käsikirjoittamiseen. Tekoälytyökaluja voidaan hyödyntää esimerkiksi:
- aiheiden ja näkökulmien ideointiin
- kohderyhmien tarpeiden kartoittamiseen
- sisällön rakenteen suunnitteluun
- käsikirjoitusluonnosten tuottamiseen
- haastattelukysymysten laatimiseen
- podcast-jaksojen runkojen rakentamiseen
- kuvien, grafiikoiden ja visualisointien ideointiin
- saavutettavien tekstien sekä tiivistelmien laatimiseen
Tekoäly toimii parhaimmillaan suunnittelijan työparina, joka auttaa jalostamaan ajatuksia ja tuottamaan vaihtoehtoja. Sisällön pedagogisesta laadusta, oikeellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta vastaa kuitenkin aina sisällöntuottaja.
Synopsis
Useimmissa opetuskäyttöön tulevissa videoissa tai podcasteissa varsinaista laajaa käsikirjoitusta ei tarvita. Suunnittelun perustaksi riittää usein synopsis eli sisällön tiivistelmä.
Synopsis vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Miksi sisältö tuotetaan?
- Kenelle se on tarkoitettu?
- Mitä halutaan oppia tai viestiä?
- Miten sisältö toteutetaan?
- Missä muodossa sisältö julkaistaan?
Hyvin laadittu synopsis auttaa pitämään sisällön tavoitteellisena ja kohderyhmälle sopivana.
Kuvakäsikirjoitus (Storyboard)
Kuvakäsikirjoitus eli storyboard on videon tai muun visuaalisen tuotannon kuvasuunnitelma. Siinä sisällön eteneminen kuvataan kohtaus kohtaukselta sarjakuvan tapaan.
Kuvakäsikirjoituksessa voidaan määritellä esimerkiksi:
- käytettävät kuvakoot
- kuvakulmat
- esiintyjien ja kohteiden sijoittelu
- toiminnan suunnat
- kameran liikkeet
- grafiikat, tekstit ja animaatiot
- äänimaailma ja tehosteet
Nykyisin tekoälyä voidaan hyödyntää myös kuvakäsikirjoituksen luonnosteluun. Tekstipohjaisten kuvausten perusteella voidaan tuottaa luonnosmaisia kuvia tai visualisointeja, joiden avulla kuvausryhmä saa yhteisen näkemyksen lopputuloksesta jo ennen varsinaista tuotantoa.
Varsinainen käsikirjoitus
Laajemmissa video- ja mediatuotannoissa laaditaan yksityiskohtaisempi käsikirjoitus, johon kirjataan toteutuksen kannalta merkittävät asiat:
- ympäristön ja kuvauspaikkojen kuvaukset
- repliikit ja puheosuudet
- esiintyjien toiminta ja eleet
- kuvat ja kameratyöskentely
- grafiikat ja visualisoinnit
- äänitehosteet ja musiikki
- mahdolliset saavutettavuus- ja tekstitystarpeet
Podcast-tuotannoissa käsikirjoitus voi olla esimerkiksi keskustelurunko, kysymyslista tai jakson etenemistä kuvaava rakenne. Tavoitteena ei yleensä ole lukea valmista tekstiä, vaan tukea luontevaa ja asiantuntevaa keskustelua.
Työkaluja suunnitteluun
Kuvakäsikirjoitusten laatimiseen voidaan hyödyntää esimerkiksi:
- Storyboarder (Wonder Unit)
- Microsoft Whiteboard
- Zoom Whiteboard
- Miro
- Canva
- PowerPoint
Tekoälyä hyödyntäviä suunnittelutyökaluja voidaan käyttää ideointiin, luonnosteluun, kuvien tuottamiseen sekä käsikirjoitusten jalostamiseen. Niiden käyttö voi nopeuttaa tuotantoprosessia merkittävästi, mutta lopulliset ratkaisut tulee aina arvioida sisällöllisesti, pedagogisesti ja eettisesti ennen julkaisua.
Hyvä periaate on, että tekoäly voi auttaa sisällön ideoinnissa ja luonnostelussa, mutta vaikuttava oppimiskokemus syntyy edelleen asiantuntijan osaamisesta, pedagogisesta suunnittelusta ja aidosta vuorovaikutuksesta.