Vuorovaikutteiset viestintä- ja yhteistyöjärjestelmät

Vuorovaikutteisilla järjestelmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kahden tai useamman henkilön väliseen reaaliaikaiseen viestintään tarkoitettuja ratkaisuja, joissa kommunikaatio voi tapahtua videon, äänen, tekstipohjaisen chatin, näyttöjaon, digitaalisten valkotaulujen, kyselyiden sekä erilaisten yhteistoiminnallisten työkalujen avulla. Tyypillisimpiä Jamkissa käytettäviä ratkaisuja ovat Microsoft Teams ja Zoom.
Vuorovaikutus näillä alustoilla tapahtuu käytännössä reaaliajassa riippumatta osallistujien sijainnista. Teamsista on vuosien aikana kehittynyt monipuolinen yhteistyöympäristö, jossa yhdistyvät kokoukset, keskustelut, tiedostojen yhteiskäyttö, työryhmätyöskentely sekä erilaiset Microsoft 365 -palvelut. Zoom puolestaan tunnetaan edelleen erityisesti laadukkaasta videokuvasta, vakaasta äänenlaadusta ja monipuolisista hybridiopetuksen ja verkkotapahtumien ominaisuuksista. Molemmat soveltuvat erinomaisesti opetukseen, kokoustamiseen, koulutuksiin, webinaareihin sekä asiantuntija- ja projektityöhön.
Viime vuosina järjestelmiin on tullut myös tekoälyä hyödyntäviä toimintoja, kuten automaattisia tekstityksiä, kokousten litterointia, käännöksiä, yhteenvetojen muodostamista sekä hakutoimintoja kokousten sisällöistä. Nämä ominaisuudet parantavat saavutettavuutta, tehostavat tiedonhallintaa ja helpottavat osallistumista monikielisissä ympäristöissä.
Osallistumiseen riittää yleensä tietokone tai mobiililaite, jossa on kamera, mikrofoni ja verkkoyhteys. Kuuloke-mikrofoni parantaa puheen laatua yksittäisessä käytössä, kun taas ryhmätilanteissa tarkoituksenmukaiset kokousmikrofonit ja kameraratkaisut helpottavat osallistumista sekä lähi- että etäosallistujille. Jamkissa useita opetus- ja kokoustiloja on varustettu hybridityöskentelyä tukevilla laitteistoilla, joiden avulla samassa tapahtumassa voidaan yhdistää läsnä- ja etäosallistujat sujuvasti.
Vuorovaikutteiset järjestelmät soveltuvat opetuksen lisäksi henkilöstökokouksiin, projektipalavereihin, ohjaukseen, kansainväliseen yhteistyöhön sekä erilaisten tapahtumien toteuttamiseen. Kokemus on yleensä paras silloin, kun jokaisella osallistujalla on käytössään oma päätelaite. Suurempien ryhmien kokoontuessa kannattaa hyödyntää tarkoitukseen suunniteltuja hybridi- tai monitoimitiloja, joissa ääni-, kuva- ja esitystekniikka tukevat vuorovaikutusta mahdollisimman hyvin.
Käänteisen oppimisen, monimuoto-opetuksen ja yhteisöllisen työskentelyn näkökulmasta vuorovaikutteiset videojärjestelmät tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet tiedon rakentamiseen yhdessä. Toimintaa voidaan tehostaa hyödyntämällä muita digitaalisia yhteistyöympäristöjä, kuten Moodlea, Microsoft 365 -palveluita, Teamsin yhteistyötiloja, OneDrivea, SharePointia, Forms-kyselyitä, Whiteboardia sekä erilaisia tekoälyä hyödyntäviä työkaluja. Näiden avulla osallistujat voivat tuottaa sisältöä yhdessä, jakaa materiaaleja, kerätä palautetta sekä työstää dokumentteja samanaikaisesti riippumatta ajasta tai paikasta.
Myös erilaiset ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalvelut toteutuvat nykyisin luontevasti vuorovaikutteisten viestintäjärjestelmien välityksellä. Teknologian kehittyessä painopiste on siirtynyt yksittäisten videokokousten järjestämisestä kohti laajempia digitaalisia yhteistyöympäristöjä, joissa viestintä, tiedonhallinta, sisällöntuotanto ja yhteisöllinen työskentely muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.