9.2 Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön ohjaus

Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö sopii opiskelijalle, joka on jo työelämässä ja jolla on ammatillinen kehittämistavoite. Siinä yhdistyy systemaattinen päiväkirjan kirjoittaminen ja työelämän kehittäminen.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijoiden kykyä soveltaa tietojaan ja taitojaan käytännönläheisessä asiantuntijaroolissa, joka liittyy heidän ammatillisiin opintoihinsa. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä aineisto kerätään tyypillisesti työn edetessä. Tämä toteutusmuoto sopii opiskelijoille, jotka ovat jo työelämässä asiantuntija- tai esihenkilötehtävissä. Tutkimuslähestymistavaltaan päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö edustaa autoetnografista tutkimusta (Ellis 2011, Kananen 2014), jossa kirjoittaja hyödyntää omia kokemuksiaan ilmiöiden parempaan ymmärtämiseen.

Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö voi soveltua sekä AMK- että YAMK opinnäytetyölle. Siinä keskeistä on

• Opinnäytetyö tehdään aina omalle työpaikalle, osana omaa työtä. Se voi olla myös osa oman yritystoiminnan kehittämistä.
• Opinnäytetyössä opiskelija kehittää omaa työtä tai työhön/työpaikkaan liittyviä kehittämiskohteita
• Työ syntyy havainnoinnin, reflektoinnin, päiväkirjamerkintöjen kirjoittamisen, analysoinnin ja oivallusten kautta (Partanen ym. 2025).

• Työllä on selkeästi rajattu, tutkinnon sisältöihin nivoutuva tavoite
• YAMK-opiskelijan päiväkirja kattaa noin 50–100 työpäivää (yleensä 3–5 kuukautta, 15–20 viikkoa)
  • Esimerkki: 3 päivää viikossa päiväkirjaa+ viikoittainen yhteenveto; 4 kuukautta (16–17 viikkoa) => katettuja työpäiviä tulee 4 merkintää x 16 viikkoa= noin 54 kpl
• AMK-opiskelijan päiväkirja kattaa noin 12-15 viikkoa, joista syntyy noin 40 merkintää (pari-kolme merkintää viikossa + viikoittainen yhteenveto).

Opiskelija ja ohjaaja keskustelevat yhdessä päiväkirjatyyppisen opinnäytetyön soveltuvuudesta ja aikataulusta opinnäytetyön aloittamisen yhteydessä. Opiskelija kuvaa merkintöjen rytmin ja aikataulun tarkemmin opinnäytetyösuunnitelmassa. Päiväkirjamuotoa ei voi valita enää jälkikäteen, kun opinnäytetyö on toteutusvaiheessa, sillä jälkikäteisten päiväkirjamerkintöjen hyödyntäminen sisältää merkittävän eettisen riskin.

Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön ohjaamisen erityispiirteitä

Ohjaajan on tärkeä ymmärtää päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön eteneminen vähä-vähältä, ei siis välttämättä luku kerrallaan. Opinnäytetyösuunnitelmassa opiskelijan on tunnistettava menetelmän keskeiset piirteet:

• Työssä on oltava relevantit, työssä kehittymiseen liittyvät tavoitteet, joihin opiskelija itse voi vaikuttaa
• Opinnäytetyöstä tehdään toimeksiantosopimus työnantajan kanssa.
• Työssä on oltava aiheeseen soveltuva tietoperusta, joka sisältää keskeisten käsitteiden määrittelyn
• Päiväkirjamerkinnät eivät ole ”mitä tein tänään” -listauksia, vaan ne ovat oman kehittymisen reflektioita, joita analysoidaan ja peilataan relevanttiin lähdekirjallisuuteen. ”Analyysi” tarkoittaa tässä esimerkiksi tarkastelua, vertailua, käsitteiden purkamista, yhteenvetoa ja arviointia.
• Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö työllistää ohjaajaa työn aikana säännöllisesti. Ohjaaja seuraa työn etenemistä ja antaa palautetta viikoittain:
  • Pyydä opiskelijaa palauttamaan viikoittain päiväkirjamerkinnät ja yhteenvetomerkinnät. Tällä edesautetaan työn etenemistä ja tuetaan eettistä ja aitoa työprosessia. Merkinnät voi palauttaa tiedostoina Wihiin.
• Myös päiväkirjamuotoiset opinnäytetyöt julkaistaan Theseuksessa (joko julkisessa tai käyttörajatussa kokoelmassa). Opiskelijan on hyvä tunnistaa tämä jo ennen kuin kirjoittaa päiväkirjamerkintöjä, sillä joskus merkinnät voivat olla hyvinkin henkilökohtaisia.
• Tämän sivun linkeissä on kirjavinkki, johon sekä ohjaajan että opiskelijan kannattaa tutustua (Partanen ym.). Se ohjeistaa mm. autoetnografiseen työotteeseen ja reflektoivaan kirjallisuuteen.
• Opiskelijalle kannattaa antaa pari mallityötä (vaikka muista ammattikorkeakouluista), jotta hän tietää mihin on ryhtymässä.

Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön eteneminen ja rakenne

Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on samat osiot kuin muissakin Jamkin opinnäytetöissä (Johdanto, työn tavoitteet ja rajaukset eli nykytilan kuvaus, tietoperusta, menetelmien kuvaus, tulokset (päiväkirjaluku), johtopäätökset). Nämä osiot ovat usein limittäin siten että päiväkirjaluku sisältää sekä päiväkirjamerkintöjä että omien kokemusten reflektiota tietoperustaa avulla pohdittuna. Myös päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä pitää pohtia työn luotettavuutta ja eettisyyttä.

Päiväkirjamuotoisen työn raporttimallipohja ja suosituspituus on sama kuin muissakin Jamkin AMK- ja YAMK-opinnäytetöissä. Tässä alla esitetään rakenne, jolla työtä voi jäsentää ja otsikoida. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö arvioidaan samoin arviointikriteerein kuin muutkin Jamkin opinnäytetyöt. AMK-työlle valitaan ”Käytännönläheinen tai kehittämispainotteinen” arviointi (arviointikriteerit 2024).

1 Johdanto

a. Perustele, miksi aihe on ajankohtainen yleisesti, toimeksiantajan näkökulmasta ja sinulle itsellesi. Huomioi kestävä kehitys: mitä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita aiheesi tukee?
b. Yleiskuvaus tavoitteista, lähtötilanteesta, toimintasuunnitelmasta ja rajauksesta.

Kuvaa päiväkirjan aikajänne (aloitus- ja lopetuspäivämäärä).

• Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö kirjoitetaan tyypillisesti päivittäin: päivittäisiä työtehtäviä ja käytäntöjä kuvataan, ja viikoittain tehdään analyysi tehdystä työstä.
• Työssä tarvittava tietoperusta: keskeiset ammatilliset käsitteet, sisällöt ja työkäytännöt, joita tehtävässä menestyminen edellyttää. Yrityksen ja työyhteisön esittely.

2 Nykytilan kuvaus / Toimintaympäristö

Lyhyt kuvaus toimialan toimintaympäristöstä (sidosryhmät, resurssit, tiimi jne.).

2.1 Nykyisen työn analyysi

Kuvaa työtehtäväsi, erityisesti ne, joita tulee kehittää:

• Listaa erilaiset työtehtäväsi.
• Kuvaa ja luokittele, mitä konkreettisesti teet työssäsi.
• Tunnista, millaista osaamista työ edellyttää.
• Millaista tietoa tarvitset ymmärtääksesi työsi?
• Millaista osaamista ja taitoja tarvitset hallitaksesi työsi?
• Millaista osaamista olet kartuttanut työssäsi?
• Millaista erityistä, toimialakohtaista osaamista työ edellyttää?

Kuvaa keskeiset käsitteet, työmenetelmät ja tiedot sekä työsi perustana oleva osaaminen.

• Miten käytät suullista ja kirjallista viestintää työssäsi?
• Miten voit kehittää kielitaitoasi työssä?
• Miten hyödynnät kielitaitoasi työssäsi?
• Miten kehität omaa työtäsi?
• Miten työn kehittäminen kytkeytyy työyhteisön kehittämiseen?
• Miten työn kehittäminen kytkeytyy organisaatiosi strategiseen kehittämiseen?
• Miksi on tärkeää kehittää työtäsi tällä tavalla?
• Mitkä tekijät työyhteisössä edistävät tai hidastavat työsi kehittämistä?

Arviointi
Arvioi osaamistasosi suhteessa työtehtäväsi tai työpaikkasi osaamisvaatimuksiin. Kuinka hyvin hallitset työsi?
Toimija: Ymmärrät työsi ja hallitset sen itsenäisesti.
Asiantuntija: Sinulla on syvällinen ymmärrys työstäsi organisaatiosi toimintaympäristössä; pystyt ohjaamaan muita.
Kehittäjä: Pystyt kehittämään työssäsi tarvittavia toimintamalleja, perustelemaan muutokset esihenkilöillesi ja edistämään tiimin tai työyhteisön kehittämistä.
Perustele arviointisi.

Kehittyminen

• Missä vaiheessa ammatillista kehittymistä olet? Miten se näkyy toiminnassasi?
• Mihin asioihin sinun tulee jatkossa kiinnittää huomiota?
• Mitä sinun tulee oppia?
• Millaisia toimialaan ja toimialojen väliseen osaamiseen liittyviä kysymyksiä tunnistat työssäsi?
• Perustele näkemyksesi.

2.2 Työpaikan sidosryhmät

• Kirjaa mahdolliset sidosryhmät, joiden kanssa olet tekemisissä työssäsi.
• Luokittele sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät (kumppanit, asiakkaat, viranomaiset jne.).
• Laadi kaavio sidosryhmistä.

Määrittele työpaikkasi organisaatio ja oma asemasi siinä.

• Mitkä sidosryhmien näkemykset ja intressit ovat keskeisiä työssäsi?
• Kenen kanssa teet yhteistyötä työsi kehittämiseksi (kollegat, esihenkilö, johto, kumppanit jne.)?
• Mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet, joilla työn kehittäminen ja sen tulokset juurrutetaan työyhteisöön:
  • johtamisen suunnittelussa ja käytännöissä
  • päivittäisessä työssä
  • yhteistyössä kumppaneiden kanssa
• Missä ympäristöissä työskentelet? Millaisia tiloja (fyysisiä, virtuaalisia) ja aikaa sinulla on kehittämistyön reflektointiin?

2.3 Viestintätaidot työpaikalla

• Millainen vuorovaikutus sinulla on kollegoidesi kanssa työssäsi?
• Millainen vuorovaikutus sinulla on asiakastyössä ja sidosryhmien kanssa?
• Millaisia osaamiseen liittyviä haasteita tunnistat näissä vuorovaikutustilanteissa? Perustele.

3 Tietoperusta

a. Käsitteiden määrittely on tärkeää opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamiseksi ja työn rajaamiseksi.
b. Keskeiset käsitteet, laajempi yhteenveto esimerkiksi ilmiöistä, teknologioista tai toimintamalleista lähdeviitteineen.

4 Päiväkirjaraportointi

a. Toteutunut vs. suunniteltu, tavoitteet, päiväkirjamerkinnät ja analyysi: mitä uutta tietoa tällä viikolla syntyi?
b. Sisällytä kokemuksellinen uusi tieto siten, että kuka tahansa voi testata ja kokeilla asioita ohjeitasi seuraamalla.
c. Analyysin tulee jatkuvasti tuoda esiin uutta tietoa ja opinnäytetyöprojektin etenemistä.
d. Analyysi tehdään tyypillisesti viikoittain. Esimerkiksi testaus testaussuunnitelman mukaisesti sisällytetään päiväkirjaan.
e. Tulokset käsitellään myöhemmin tulosten yhteenvedossa.

Päivittäin:

• Mitkä tavoitteet asetat tälle päivälle?
• Kuvaa päivän tehtävät ennen työpäivän alkua.
• Dokumentoi keskeiset opit siten, että lukija ymmärtää, miten tuloksiin päädyttiin.
• Arvioi päivän päätteeksi, miten tavoitteet ja tehtävät toteutuivat.
• Miten arvioit kyseisen päivän aikana karttunutta osaamista?

Viikoittain:

• Lue viikon aikana kirjoittamasi tekstit.
• Miten arvioit viikon aikana kehittynyttä osaamista?
• Mitä asioita jouduit selvittämään?
• Mitä ongelmia ilmeni ja miten ratkaisit ne?
• Tarkastele viikon työtä kirjallisuuden valossa.
• Esittele kirjallisuudesta hyviä käytäntöjä, joita voi soveltaa omiin työtehtäviin.
• Pohdi, mitä olisi voinut tehdä toisin, arvioi vaihtoehtoja ja perustele valitsemasi toimintamalli tai esittele vaihtoehtoinen malli tulevaa käyttöä varten.
• Hyvä esimerkki päiväkirjan ja viikkoyhteenvetojen kirjoittamisesta on Jari Sunin (2020) työ.

5 Tulosten yhteenveto

Kuvaa keskeiset oppimistulokset.

6 Johtopäätökset ja pohdinta

Vertaa alkuperäistä nykytilan analyysiä päivittäisissä ja viikoittaisissa päiväkirjamerkinnöissä tekemääsi analyysiin. Arvioi sitä myös ammatillisen ja tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta.

• Miten olet kehittynyt?
• Millaisia uusia ratkaisumalleja tai toimintatapoja olet löytänyt työssäsi?
• Millaista eri toimialojen uutta tietoa olet soveltanut ja yhdistänyt?
• Millaisia ennakoimattomia tilanteita kohtasit ja miten ratkaisit ne?
• Mitä opit ihmisten johtamisesta?
• Mitä opit työn kehittämisestä?
• Mitä opit työn kehittämismenetelmistä?
• Miten kartutat ja kuvaat alasi tietoa ja käytäntöjä? Miten määrittelet työsi asiantuntijuuden?
• Miten asiantuntijuutesi on kehittynyt tai muuttunut?
• Mitä opit opinnäytetyön kirjoitusprosessista?
• Mitä uusia kiinnostavia aiheita tunnistit ja miten voit hyödyntää niitä jatkossa? Jatkokehitysideat.
• Miten hyödyt oman työsi analysoinnista?

Lähteet

Ellis, C., Adams, T. E. & Bochner, A. P. 2011. Autoethnography: An Overview.
Kananen, J. 2014. Etnografinen tutkimus: miten kirjoitan etnografisen opinnäytetyön?
Lagerstedt, A. & Kotila, H. 2015. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö vauhdittaa valmistumista.
Partanen, P., Koponen, S., & Kostamo, P. (2025). Päiväkirja ja portfolio: Opas ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön. Art House.
Suni, J. 2020. From Reflections to Systems Thinking: Developing a Practice for Documenting Software Architecture in a Growth Company. YAMK-opinnäytetyö. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513290

Ohjeen on koonnut yliopettaja Jouni Huotari / Jamk ja se perustuu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun materiaaleihin.
Jamk-käytänteisiin sovellettu 5/2026 Riikka Ahlgren