Opinnäytetyön toteutustavat

Palvelun, tuotteen tai produktion kautta syntyvä opinnäytetyö antaa opiskelijalle mahdollisuuden syventyä ja keskittyä jonkin käytännön ongelman ratkaisuun. Tällä tavalla toteutettu opinnäytetyö nousee usein työelämän tarpeista, ja tavoitteena on kehittää käytännön toimintaa.

Toteutettu opinnäytetyö on kaksiosainen. Opinnäytetyön ensimmäinen osa sisältää dokumentoinnin ja toinen osa toiminnallisen osuuden. Tulokset perustuvat aina ammattialan tietopohjalle.

Tuloksena syntyy esimerkiksi näyttely, tapahtuma, opas, sähköinen aineisto tai jokin muu konkreettinen tuotos tai projektin toteutusprosessi.

Esimerkkirakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Opinnäytetyön tavoitteet
3. Tietoperusta
4. Tuotteen kehittämisprosessi ja käytetyt menetelmät, aineiston ja aineiston analyysitavan kuvaus
5. Tulos: Palvelu/Tuote/Tapahtuma
6. Tulosten analyysi, johtopäätökset, tulosten hyödynnettävyys
7. Pohdinta (luotettavuus, eettisyys, ym.)
   Lähteet
   Liitteet

Tutkimuksellisessa kehittämistyössä pääpaino on työelämän kehittämisessä, jota tehdään tutkivalla otteella. Siinä yhdistyy vahvasti konkreettinen kehittämistoiminta sekä tutkimuksellisten menetelmien soveltaminen ja saadun aineiston analysointi. Lähtökohtana ovat työelämästä nouseva käytännön ongelma ja kysymykset, jotka ohjaavat tiedon tuottamista käytännön toimintaympäristössä.

Katso tarkempi kuvaus työelämän tutkivasta kehittämistoiminnasta Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjasta.

Esimerkkirakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Tietoperusta (vaihda otsikko vastaamaan opinnäytetyön sisältöä)
3. Kehittämistyön tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset (voi olla myös päälukuna 2)
4. Toteutus
   1. Kehittämistyön menetelmä
   2. Kehittämistyön aineisto ja sen keruu sekä kuvaus
   3. Aineiston analyysi
   4. Eettisyys (voi olla myös luotettavuuden kanssa pohdinta osiossa)
5. Tulokset
6. Pohdinta
   1. Luotettavuus (ja eettisyys)
   2. Keskeisten tulosten tarkastelu suhteessa alkuosan teoreettiseen viitekehykseen
   3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Lähteet
Liitteet

Linkit

Työelämän tutkiva kehittämistoiminta (Opinnäytetyön ohjaajan käsikirja)

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Kirjallisuuskatsauksen avulla haetaan vastausta johonkin rajattuun tutkimuskysymykseen ja selvitetään, miten paljon tutkimustietoa tästä aiheesta on olemassa sekä millaisesta näkökulmasta aihetta on tutkittu ja millaisin menetelmin. Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan opinnäytetyön käsitteellistä taustaa ja sitä, miten tekeillä oleva työ liittyy jo olemassa oleviin tutkimuksiin.

Katso tarkempi kuvaus kirjallisuuskatsauksesta Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjasta.

Esimerkkirakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Tietoperusta (vaihda otsikko vastaamaan opinnäytetyön sisältöä)
3. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteet
4. Toteutus
   1. Menetelmä
   2. Aineiston keruu ja kuvaus
   3. Aineiston analyysi
5. Tulokset
6. Johtopäätökset
7. Pohdinta
   1. Tulosten arviointi ja hyödynnettävyys
   2. Luotettavuus

Lähteet
Liitteet

Linkit

Kirjallisuuskatsaukset (Opinnäytetyön ohjaajan käsikirja)

Määrällisen, laadullisen tai monimenetelmällisen opinnäytetyötutkimuksen tekijä selvittää tutkimusongelman tai -kysymyksen tieteellisessä tutkimuksessa käytetyin menetelmin. Opinnäytetyö sisältää yleensä tarkat tavoitteet ja tutkimusongelman sekä tutkimushypoteesin tai tutkimuskysymykset, ja näihin vastaaminen on opinnäytetyön tavoite. Tutkimuspainotteinen opinnäytetyö soveltuu erinomaisesti YAMK-opiskelijan opinnäytetyöksi. Joissain tilanteissa myös AMK-opinnäytetyössä voi olla tutkimuksellisia elementtejä, jolloin kyseeseen voi tulla tutkimuspainotteinen opinnäytetyö.

Esimerkkirakenne, perinteinen opinnäytetyön rakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Tietoperusta (vaihda otsikko vastaamaan opinnäytetyön sisältöä)
3. Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset
4. Toteutus
   1. Menetelmä(t)
   2. Aineiston keruu ja kuvaus
   3. Aineiston analyysi
   4. Eettisyys (voi olla myös luotettavuuden kanssa pohdinta osiossa)
5. Tulokset
6. Pohdinta
   1. Luotettavuus (ja eettisyys)
   2. Keskeisten tulosten tarkastelu suhteessa alkuosan teoreettiseen viitekehykseen
   3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Lähteet
Liitteet

Esimerkkirakenne, laadullinen tutkimus
(sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset
3. Tietoperusta (vaihda otsikko vastaamaan opinnäytetyön sisältöä)
4. Toteutus
   1. Tutkimusmenetelmä
   2. Aineiston keruu ja kuvaus
   3. Aineiston analyysi
   4. Eettisyys (voi olla myös luotettavuuden kanssa pohdinta osiossa)
5. Tulokset
6. Pohdinta
   1. Luotettavuus (ja eettisyys)
   2. Keskeisten tulosten tarkastelu suhteessa alkuosan teoreettiseen viitekehykseen
   3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Lähteet
Liitteet

Artikkelimuotoinen opinnäytetyö on yksi vaihtoehto YAMK-opinnäytetyöksi. Artikkelimuotoisella opinnäytetyöllä tarkoitetaan alan ammatillisessa tai tieteellisessä aikakauslehdessä tai konferenssissa tai asiantuntijablogissa julkaistavaa osaa opinnäytetyöstä. Pelkkä konferenssiabstrakti ei ole tässä tarkoitettu artikkeli.  Artikkelin kohderyhmänä tulee aina olla alan asiantuntijayhteisö. Artikkelin julkaisukanavalla (lehti tai sähköinen alusta) tulee olla toimituskunta, joka hyväksyy julkaistavaksi tarkoitetut artikkelit. Opinnäytetyöntekijä ei saa kuulua toimituskuntaa tai hänen tulee jäävätä itsensä artikkelin julkaisemista koskevasta päätöksenteosta.

YAMK-opinnäytetyön suositeltu laajuus on noin 50-90 sivua. Tähän sivumäärään sisältyy artikkelikäsikirjoituksen lisäksi artikkelia täydentävät osat, eli Johdanto, lähdeviitteitä hyödyntävä tietoperusta, kokoava pohdinta ja lähdeluettelo.

Johdannossa opiskelija kuvaa opinnäytetyön aiheen, rajauksen ja tavoitteet. Tietoperustassa aihe kytketään aiempaan alan tutkimukseen hyödyntämällä lähdeviitteitä. Pohdinnassa opiskelija kuvaa työelämälähtöisen tutkimuksen tai kehittämishankkeen lähestymistapaa ja pohtii tulostensa tai tuotoksensa merkitystä laajemmin kuin artikkelissa on mahdollista.

Artikkelikäsikirjoitus ja sitä täydentävät lisäosat muodostavat arvioitavan kokonaisuuden, jolloin opinnäytetyössä tulee olla arviointikriteereiden mukaiset arvioinnin kohteet sekä artikkelikäsikirjoituksessa että käsikirjoitusta täydentävissä lisäosissa.

Artikkelikäsikirjoitus noudattaa sen julkaisukanavan kirjoitusohjeita, johon artikkeli on suunniteltu lähetettäväksi. Mikäli kyseessä on useamman kirjoittajan yhteisartikkeli, opiskelijan pitää selkeästi esittäää mikä on opiskelijan oma itsenäinen osuus.

Opiskelija ja opinnäytetyön pääohjaaja sopivat artikkelimuotoisen opinnäytetyön kirjoittamisesta jo opinnäytetyön alkuvaiheessa. Pääohjaaja hyväksyy työn laajuuden ja julkaisukanavan.

Esimerkkirakenne

1. Johdanto (noin 5 – 10 sivua)
2. Tietoperusta (noin 20–30 sivua)
3. Artikkelikäsikirjoitus
4. Pohdinta (noin 10-20 sivua)
   Lähteet
   Liitteet

Linkit

Niemelä, J. 2016. Statistical Analysis of Malware Defence Methods. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (Theseus)

Jaurimaa, J. 2021. Suitability of EQF-4 Level Education for Improving Cyber Labor Shortage in Finland. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (Theseus)

Leino, V. 2021. Analysing Cybersecurity Education in Degree Programmes of Finnish Universities. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (Theseus)

Portfoliomuotoinen opinnäytetyö on pitkälle aikavälille jakaantuva prosessi, joka koostuu opintojen eri vaiheissa tehdyistä tuotoksista. Se antaa opiskelijalle mahdollisuuden käsitellä ja tarkastella valitsemaansa teemaa eri näkökulmista useissa projekteissa.

Portfoliomuotoinen opinnäytetyö muodostaa näistä prosesseista ja tuotoksista yhtenäisen, dokumentoidun kokonaisuuden. Se sisältää kirjallisen raportin, jossa opiskelija kirjoittaa tuotokset yhteen sitovan ammatillisen tietoperustan.

Esimerkkirakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
2. Portfolion tietoperusta 
3. Portfolion tavoitteet
4. Portfolion kokoamisen prosessi ja aineisto
5. Portfolion osien kuvaukset, analyysit ja tulokset
6. Tuotoksen arviointi, johtopäätökset ja hyödynnettävyys
   Lähteet
   Liitteet

Linkit

Rissanen, P 2015. Toivoton tapaus? Autoetnografia sairastumisesta ja kuntoutumisesta. (Kuntoutussäätiö)

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on tyypillistä, että tietoa kerätään työn edetessä. Toteutustapa soveltuu erityisesti opiskelijoille, jotka ovat jo töissä vahvasti asiantuntijan tehtävissä. Tutkimuksellisesti päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö edustaa autoetnografista tutkimusta, kuten portfoliomuotoinen opinnäytetyökin.

Raportointiaika on noin 15–20 viikkoa.

Esimerkkirakenne (sisällysluettelon pohjaksi)

1. Johdanto
   a. Kertoo, miksi asia on ajankohtainen yleensä, toimeksiantajalle, sinulle.
   b. Kuvataan yleisellä tasolla tavoitteet, lähtötilan kartoitus, toimintasuunnitelma, rajaus.
2. Toimintaympäristö
   a. Esitellään lyhyesti, millainen ympäristö on alan kannalta (sidosryhmät, resurssit, tiimi jne.).
3. Tietoperusta
   a. Käsitteiden määrittely on tärkeää työn tavoitteiden saavuttamiseksi ja työn rajaamiseksi.
   b. Keskeiset käsitteet, laajempi tiivistetty esitys esim. ohjelmoitavista logiikoista, ilmiöt ja käsitteet lähdeviittauksin.
4. Päiväkirjaluku
   a. Toteuma suhteessa suunnitelmaan, tavoitteet, päiväkirjamerkinnät, analyysi: mitä uutta tietoa asiaan saatiin tällä viikolla.
   b. Myös kokemuspohjainen uusi tieto.
   c. Analyysissä pitäisi saada näkyviin koko ajan uusi tieto ja työn etenemä.
   d. Kerran viikossa analyysi. Sisällysluetteloon viikkotasoinen esitys. Esim. testaussuunnitelman mukainen testaus tulee päiväkirjaan.
   e. Tulokset myöhemmin tuloksien yhteenvedossa.
5. Tuloksien yhteenveto
6. Johtopäätökset ja pohdinta

Lähteet
Liitteet

Linkit

Kukkurainen, M L. 2019. Autoetnografia – päiväkirjaan perustuva tutkimus. LAMK Pro. (LAMKPub)

Monaco, A. 2015. Päiväkirjaopinnäytetyö mobiilisovelluksen testaajana ja laadunvarmistajana. Opinnäytetyö, AMK. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. (Theseus)