5 Kypsyysnäyte osana korkeakoulututkintoa
Päivitetty 17.6.2024.
Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä (suomi tai ruotsi). Säädöksissä mainittu koulusivistyskieli on peruskoulun tai lukion suorituskieli. Kypsyysnäyte on lakisääteinen korkeakoulututkinnon osa (asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014), ja osoitat sillä perehtyneisyyttä alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saanut opiskelija voi halutessaan kirjoittaa kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä. Muutoin opiskelija on vapautettu kypsyysnäytteen kirjoittamisesta.
Näin ollen ne, jotka ovat käyneet suomenkielisen (ruotsinkielisen) peruskoulun tai lukion, kirjoittavat kypsyysnäytteensä suomen (ruotsin) kielellä riippumatta siitä, mikä on heidän tutkinto-ohjelmansa opiskelukieli Jamkissa.
Opiskelija, jolla on luki- ym. vaikeuksien vuoksi koulutuspäällikön antama päätös yksilöllisistä opetusjärjestelyistä, pyytää opinnäytetyönsä ohjaajalta lisäaikaa kypsyysnäytteen kirjoittamiseen Examissa. Tieto lisäajasta tulee kielentarkastajalle. Jos kypsyysnäytteen kieliasu hyväksytään, prosessi päättyy. Jos kypsyysnäytteen kieli hylätään, kielentarkastaja pyytää opiskelijaa täydentämään kypsyysnäytteensä. Opiskelija ei ilmoittaudu uudelleen Exam-tenttiin.
Tiedote kypsyysnäytteenä Jamkissa
Korkeakoulututkintoon lakisääteisesti kuuluva AMK-tutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan Jamkissa sisäisenä tiedotteena. YAMK-tutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan mediatiedotteena. Näillä sivuilla olevat ohjeet koskevat molempia tiedotetyyppejä, ellei toisin mainita.
Tiedotteen tarkoitus on toimia yleistajuisena ja kiinnostavana uutisena opinnäytetyöstä. Sisäisen tiedotteen kohderyhmänä ovat jamkilaiset eli opiskelijat ja henkilökunta, mediatiedote osoitetaan tiedotusvälineille ja sen pohjalta laaditun uutisen lukija voi olla kuka tahansa.
Tiedotetta laatiessaan opiskelija pohtii opinnäytetyönsä antia ja merkitystä ja tuo esiin omaa ammattitaitoaan laajalle yleisölle.
Tiedote ei ole tiivistelmä opinnäytetyöstä, sillä koko työtä ei ole syytä esitellä. Tiedotteen alkuun nostetaan uudet, tärkeät ja kiinnostavat tulokset opinnäytetyöstä – kaikkea ei tarvitse mahduttaa mukaan. Tiedotteen rakenne on esitelty kuviossa 1.