Kuinka rakennan oman videopajan?

Tässä hahmotelmaa Tuberoomin osatekijöistä. Kukin voi omaa pajaa rakentaessaan poimia näistä ideoita ja vinkkejä. Jollekin riittää helppo tallennus, joku taas saattaa haluta siihen lisäksi lightboardin tai vihreän taustan.

Ihan ensimmäiseksi tarvitaan sopiva tila, esim. Jamkin tuberoom on suunnilleen neuvotteluhuoneen kokoinen (27,5m2), voisi olla isompikin.

Akustointi ja taustakankaat

Kankailla ja matoilla sisustamalla tilaa on helppo akustoida, pehmeät pinnat vähentävät mm. kaikua. Kankailla on myös visuaalinen merkitys, esim. Tuberoomissa haluttiin mustaa, koska se sopii hyvin lightboard-työskentelyyn. Musta kangas on siellä asennutettu seinille ja kattoon kiinnitettyyn verhokiskoon (kankaat ja asennus Eurokangas). Ellei Lightboardia tarvita niin väri voi olla joku muukin, esim. vihreä, jolloin sitä voi samalla kertaa hyödyntää chromakey-kuvauksissa. Jos on mahdollista ja tilaa riittävästi niin kattoon kannattaa asennuttaa useamman peräkkäisen kiskon eri värisille kankaille (esim. musta, valkoinen, vihreä), jolloin kankaiden vaihto on nopeaa, koska ovat valmiina. Mikäli koko tilan verhoilu ei ole mahdollista, niin eri värisiä taustakankaita voi ripustella erilliseen kangaskehikkoon (kehikkojen hinnat valokuvausliikkeissä n. 100-200 €, Tuberoomin kehikko 169€, kehikkoihin sopivat kankaat maksavat n. 20-70€). Matto on irrallinen koko tilan kattava musta matto, jonka tarkoituksena on akustoinnin lisäksi vaimentaa kenkien kopinat ym. liikkumisesta aiheutuvat äänet. Tässä esimerkkinä Tuberoomin matto.

Huonekalut

Tilassa on hyvä olla jonkinlainen työskentelypiste ja paikka tietokoneelle. Myös hylly- tai kaappitilaa tarvikkeille tarvitaan, ja  ainakin pari apupöytää on hyvä olla saatavilla erilaisia kuvaustilanteita varten. Kuvauksissa käytettävien kalusteiden on syytä olla kevyesti ja helposti liikuteltavia.

Valaistus

Perusvaloiksi riittää klassinen ns. kolmipistevalaisu, johon kuuluu päävalo, tasoitusvalo ja takavalo. Päävalolla ja tasoitusvalolla valaistaan kasvoja ja ne on sijoitettu usein symmetrisesti kuvattavan henkilön etupuolelle, toinen oikealle puolelle ja toinen vasemmalle puolelle, päävalo hiukan korkeammalla ja voimakkaampana, tasoitusvalo reilusti alempana ja pehmeämpänä. Takavalo on sijoitettu taakse melko korkealle ja sillä pyritään korostamaan henkilön ääriviivoja. lightboard-kuvauksissa päävalo ja tasoitusvalo ovat lightboardin sivuilla aavistuksen etupuolella, ja suunnattu kohden lasia yläviistosta. Niillä on silloin pikemminkin tarkoitus korostaa lasiin piirtyvää tekstiä kuin sitä piirtävää henkilöä. Taustavalon tehtävä on näyttää henkilön ääriviivat ja lasin kehyksiin sijoitetut led-valonauhat tuovat tarvittaessa henkilön esille, jos se katsotaan kuvauksen kannalta tärkeäksi. Valoteholta ja värilämpötilalta säädettävät led-paneelit ovat kohtuuhintaisia ja helppoja käyttää, ja niissä on usein kauko-ohjain mukana (tuberoomin valot n 800€). Valoja kannattaa täydentää n. 50€ hintaisilla softboxeilla, jolloin valo on “pehmeämpää” eikä häikäise myöskään esiintyjää. Vihreää taustakangasta vasten kuvattaessa helpottavat pystymalliset ledit, ns. green screen strip lights (n. 120€/kpl), taustan häivytystä. Ne voidaan sijoitella esim. molemmille sivuille kuvattavan henkilön taakse, jolloin ne suunnataan kohden kangasta. Kaikille valaisimille tarvitaan lisäksi erityiset studiojalustat (tyypillisesti maksavat n. 30-80€).

Lightboard

Lightboard.info -sivusto sisältää runsaasti rakennusohjeita ja malleja. Käytettävissä oleva tila määrittelee sen, kuinka iso lasitaulu voi olla. Esim. Tuberoomin lasitaulun koko on 2063 mm x 1300 mm (lasin hinta n. 500€), eli suunnilleen kookkaan liitutaulun kokoinen. Näin jälkikäteen ajateltuna sen olisi voinut rakentaa tarkalleen tyypillisen videokuvauksissa käytetyn kuvasuhteen 16:9 mukaiseksi, vaikkapa 1920 mm x 1280 mm. Lasin on syytä olla karkaistua hiiletöntä turvalasia, jolloin lasin läpi on helppo kuvata ja mahdollisten haaverien sattuessa rikkinäinen lasi ei vahingoita ketään. Tuberoomin lightboard sijoitettiin alumiinikehikkoon, ja kehikkoon rakennettiin myös pyörät alle, jotta sitä voisi liikutella. Jotkut ovat myös rakentaneet pienemmän lasitaulun kiinteästi johonkin tilaan ripustamalla sen vaijerilla kattoon. Liikuteltavuus tekee kuitenkin tilasta monikäyttöisemmän, jolloin tilassa voi tarvittaessa tehdä muunkin tyyppisiä kuvauksia. Tuberoomin lightboard koottiin itse, mutta apua lightboardin rakenteluun kannattaa kysyä myös lasiliikkeistä.

Kynät ja muut taulutyöskentelyn tarvikkeet

Lightboard-työskentelyssä käytettävät kynät ovat kalkkipohjaisia vesiliukoisia tusseja (linkin takana tuberoomissa käytetty malli). Tusseja löytyy eri paksuisia, eri värisiä ja eri tavoin valossa hohtavia. Kalkkitussia pitää aika ajoin ravistella, jotta väri juoksee sujuvasti lasin pintaan. Ihan täydellistä tussia en ole vielä löytänyt, mutta tiedän että niitä on maailmalla käytössä, joten etsiskely ja testailu jatkuu, päivitän tänne, kun löydän sellaisen. Lähiaikoina testaan erityisiä neon-tusseja, josko niistä irtoisi väriä sopivasti.Piirrokset pitää piirtämisen jälkeen pestä pois, joten vettä, ikkunanpesuvehkeitä ja säämiskää on hyvä olla saatavilla lähettyvillä.

Videokamera

Olennaista kameran osalta on valovoimainen ja mahdollisesti vaihdettava optiikka, käsisäätömahdollisuus ja hdmi- tai sdi-videolähtöliitäntä. Valovoimainen optiikka helpottaa niukassa vaossa kuvaamista ja antaa säätövaraa aukon osalta. Käsisäädöt ovat tarpeelliset, jotta säätäminen ylipäätään niin aukon, värilämpötilan kuin tarkennuksen osalta on mahdollista. Hdmi/sdi-lähtöliitäntä tarvitaan, jotta videokuva voidaan tallentaa suoraan kamerasta tietokoneelle. Tarkoitukseen sopii esim. edellä mainituilla ominaisuuksilla varustettu digitaalinen järjestelmäkamera (minimissään joku pelitön hyvällä optiikalla varustettuna, esim. tämän tapainen), tai ammattikäyttöön tarkoitettu videokamera (hintahaitari n. 1000€->, tyyppiesimerkkinä Tuberoomin vanha studiolta kierrätetty kamera, halvemmillakin malleilla homma kyllä hoituu). Kameralle tarvitaan myös videokuvausjalusta, ja mielellään pyörillä varustettu, niin sitäkin voi sitten helposti liikutella. Yksinkertaisimmillaan kamera voi olla usb-liitäntäinen webkamera tai NDI-liitäntää tukeva verkkokamera. Niistä kuitenkin harvemmin löytyy mitään käsisäätöjä.

Videokaappaus

Tuberoomissa videokuva kaapataan suoraan kamerasta SDI-kaapelia pitkin tietokoneelle. Kaappaukseen on tarjolla erilaisia laitteita, tuberoomissa se tapahtuu tietokoneen sisään asennetun kaappauskortin (Blackmagic Design Decklink Mini Recorder 4K PCI-E kortti, hinta n. 210€) avulla. Siitä löytyy sekä HDMI- että SDI-liitännät, ja Blackmagicin laiteasetuksissa määritellään kumpaa käytetään (molempia liitäntöjä ei voi käyttää samanaikaisesti kaappaukseen vaan on valittava jompikumpi). Pöytämallisissa Windows-tietokoneissa tämä on kätevin ja halvin tapa kaapata videoita. Jos tietokoneesta löytyy Thunderbolt-tyyppinen liitäntä, niin silloin on mahdollista käyttää myös ulkoisia kaappareita (esim. Blackmagicin UltraStudio Mini Recorder, jossa samat liitännät, hintaluokka n. 150€). USB2/3-liitäntäisiäkin kaappareita on tarjolla, mutta laadukkaat ja toimivat ovat varsin hintaisia (Blackmagicin WebPresenterissä SDI/HDMI ja Epiphanilla AV.IO 4k:ssa HDMI, hintaluokka n. 500-600€). Useita kaappareita voi myös käyttää rinnakkain, jolloin yhdellä voi kaapata kameran kuvaa ja toisella vaikkapa HDMI-liitännän kautta tietokoneen kuvaa.Tietokoneen kuvan kaappaamiseen on myös muita tapoja, Tuberoomin ohjelmistot (Vmix) tukevat esim. verkon yli tapahtuvaa NDI-kaappausta.

Mikrofonit ja äänen kaappaus

Äänen voi kaapata tallennukseen monella tapaa. Yksinkertaisin tapa on kaapata se kameran kautta videokuvan mukana, mikäli kamerassa on riittävän laadukkaat mikrofoniliitännät (mielellään XLR ja Phantom- virran syöttö sekä tasosäädöt). Toinen tapa on kaapata ääni suoraan mikrofonista tietokoneelle, joko käyttäen tietokoneen sisäistä äänikorttia tai väliin sijoitettavaa USB- tai Thunderbolt-liitäntäistä audiointerfacea tai äänimikseriä. Tuberoomissa on tällä hetkellä käytössä kaksikanavainen Mackien Onyx 2×2 Producer. Ensimmäiseen kanavaan on liitetty laadukas suurikalvoinen kondensaattorimikrofoni ja toiseen kanavaan langaton solmiomikrofoni. Kondensaattorimikrofoni ottaa Tuberoomissa virran erillisestä virtaa syöttävästä vahvistimesta, mutta voisi ottaa virtansa myöskin suoraan audiointerfacesta. Tuberoomin suurikalvoisella mikrofonissa (Shure KSM44A) on sisäänrakennettu filtterisäätö, suuntakuvio- ja tasosäädöt, toki yksinkertaisemmallakin mallilla voisi pärjätä. Noita filtteröinti ja tasosäätöjä voi tehdä myös ohjelmallisesti, mutta suuntakuvioissa on hyvä olla valinnanvaraa, jolloin kuvion voi säätää eri tilanteisiin sopivaksi (esim. yksi puhuja, ryhmä, haastattelu). Tarkoitukseen soveltuvien kondensaattorimikrofonien hinnat alkanevat n. 70€. Toisessa kanavassa oleva langaton mikrofoni helpottaa tilassa liikkuvaa puhujaa antaen tasaisen äänen. Myös videokuvan ulkopuolella oleva haastattelija voi sitä käyttää. Tuberoomissa on käytössä AKG:n WMS4500-sarjan langaton mikrofoni latausyksikköineen. Langaton mikrofoni ei tarvitse Phantom-virtaa.

Tallennusohjelmistot

Tuberoomissa käytetään tallennukseen monipuolista VMix HD-ohjelmistoa. VMix on tuoteperhe, jonka hintahaitari on ilmaisesta aina $1200 dollariin.  N. $60 hintaisella VMix Basic HD-versiolla pääsee mainiosti alkuun. VMixin Mirror-ominaisuudella Lightboard-esityksen saa suoraan käännettyä oikeinpäin jo tallennustilanteessa. VMix on tarjolla ainoastaan Windows-ympäristöön. Hyvää siinä on myös se, että sen saa toimimaan oppilaitosympäristössä eri käyttäjäprofiileilla. VMixin toimintoja on mahdollista määritellä makroiksi, esim. Tuberoomissa käytettävyyttä lisää tallennuksen käynnistys ja lopetus langattomasti Logitechin Pointterilla. Pointterin nappeihin (3 kpl) voi “opettaa” erilaisia toimintoja, esim. myöskin PowerPoint-diojen eteen ja taakse selaus. Pointtereita löytyy toki muiltakin valmistajilta. VMixiin saa myös verkon yli kaapattua tietokoneen kuvaa NDI Scan–ohjelmiston avulla. NDI Scan pitää asentaa siihen tietokoneeseen josta kuvaruutua on tarkoitus kaapata ja käynnistää taustalle.  Sekä kaappaavan että kaapattavan tietokoneen on oltava samalla verkkoalueella, jotta kaappaus onnistuu. Ilmainen vaihtoehto VMixille ja tallennukseen on avoimen lähdekoodin OBS Studio, johon löytyy runsaasti erilaisia käyttäjien tekemiä toiminnallisia laajennuksia. OBS Studioon on mahdollisuus määritellä tallennukselle näppäinkomentoja, jolloin ne on myös mahdollista kiinnittää esim. Pointterin näppäimiin. Myös OBS Studio tukee NDI-kaappausta erikseen ladattavan lisälaajennuksen avulla. OBS Studiosta en ole löytänyt kuvan peilausominaisuutta, mutta sen voi toki tehdä myös kameran asetuksista tai jälkieditoinnissa. Useimmissa video- ja järjestelmäkameroissa on myös mirror-tyyppinen asetus kuvan peilaukseen.

Editointiohjelmistot

Videoiden editointiin Tuberoomissa on käytössä Adobe Creative Cloudiin sisältyvät ohjelmistot Premiere ja After Effects, ja joskus Photoshopillekin on käyttöä. Avoimen lähdekoodin Avidemux-ohjelmistolla on nopein ja helpoin pätkiä turhia kohtia pois ja toisaalta yhdistellä useammassa erässä otettuja leikkeitä yhteen. Ilmainen ja varsin laadukas vaihtoehto Adoben tuotteille on Blackmagicin Davinci Resolve. Uusimmassa versiossa 15 on suunnilleen samat ominaisuudet kuin Premieressä ja After Effectsissä yhteensä. Davinci Resolve tuntuu peruskäytössä myös kevyemmältä ja vakaammalta kuin esimerkiksi Premiere. Siitä löytyy versiot niin Windowsille, Macille kuin Linuxillekin. N. €300 taalaa maksava Davinci Resolve Studio tuo 4K-tuen ja lisäominaisuuksia, mutta hämmästyttävän pitkälle tuolla ilmaisellakin pötkii ja se saattaakin löytyä jatkossa Tuberoomin työkaluvalikoimasta. Jos käytössä on Applen tietokone niin myös iMovie tai Final Cut Pro voisi tulla kysymykseen editoinnin vaihtoehtoina.

Tietokone ja monitorit

Tietokone voi olla periaatteessa mikä tahansa tietokone, johon saadaan kaapattua kameran kuvaa ja mikrofonien ääntä. Käytännössä kuitenkin videotyöskentely vaatii tietokoneelta ja näytönohjaimelta tehoja, joten halvimmillaan niitä saa hankkimalla ja varustamalla jonkin tornimallisen koneen. Tuberoomiin valittiin  kohtuuhintainen HP:n Cad-työasema Z240 TWR täydennettynä lisälevyasemalla, erillisellä näytönohjaimella ja videokaappauskortilla. Voisi olla tehokkaampikin, mutta toistaiseksi on ajanut asiansa. Tietokoneeseen on liitetty kaksi teräväpiirtomonitoria, joita käytetään kahdennetussa tilassa, eli kummassakin näkyy sama kuva. Toinen monitori on tietokoneen vieressä työskentelypisteellä ja toinen toimittaa esikatselumonitorin virkaa esiintyjän läheisyydessä. Tietokoneen hiiri ja näppäimistö toimivat langattomasti, joten ne on tarvittaessa helppo ottaa esiintyjän eteen apupöydälle. Lisäksi tietokoneeseen on liitetty Logitechin Pointteri, johon on ohjelmoitu makrot tallennuksen käynnistykseen a lopetukseen, sekä diojen eteen ja taakse selailu.