Videokuvaus

Kuvakoon valitsemisella eli kuva-alan rajaamisella voidaan vaikuttaa todella paljon siihen mihin huomio kiinnittyy. Opetusvideoissa tämä tarkoittaa sitä, että rajataan kuva aina niin, että vain olennainen mahtuu kuvaan. Kaikki ympärillä ja taustalla oleva varastaa muuten huomiota itse asialta. Ota kuvakoot siis huomioon jo kuvakäsikirjoitusvaiheessa, jotta saat katsojan kiinnittämään huomionsa haluamaasi asiaan.

Videokuvauksissa tyypillinen kuvakulma on sellainen, että kamera sijoitetaan keskimittaisen ihmisen silmien korkeudelle. Toista ihmistä kuvatessa tai itseäsi kuvatessa tämä on erityisen tärkeää. Korkeutta voi toki vaihdella tehokeinona jos haluaa alistaa (kamera silmien yläpuolella) tai kohottaa (kamera silmien alapuolella) kuvattavaa henkilö suhteessa muihin.

Asioita ja esineitä kuvatessa vaikkapa ohjevideota varten kuvakulma määräytyy sisällön mukaan. Kuvakulma suunnitellaan niin, että itse asia pääsee keskiöön ja huomio kiinnittyy siihen. Kuvakulmalla voi myöskin leikitellä keksimällä sellaisia kuvakulmia, joihin ihmissilmä ei yleensä pääse.

Kuvan sommittelussa helpointa on käyttää 1/3-sääntöä. Siinä kuva-ala jaetaan kolmeen osaan sekä vaaka- että pystysuunnassa ja kiintopiste/et sijoitetaan näiden linjojen leikkauspisteisiin. Tällaiset ”apulinjat” saa näkyviin useiden älypuhelinten kameran asetuksista. Keskeissommitteluakin voi käyttää, mutta se saattaa tehdä kuvasta liiankin stabiilin.

Kuvatessa kannattaa aina kiinnittää huomiota valoon. Vältä vastavaloa ja pyri liikuttamaan valoja tai tallennuslaitteistoasi niin, että kuvauksen kohteelle tulee hyvä valo. Käytä apuna videokuvausvaloja, jos sellaisia on saatavilla.

Videokameroissa, webkameroissa ja älylaitteissa on yleensä sisäinen mikrofoni, jolla äänet saa tallennettua suoraan videoon mukaan. Useimpiin kameroihin ja älylaitteisiin saa liitettyä tarvittaessa erillisen mikrofoninkin äänen laatua parantamaan. Myös erillisiä tallenninlaitteita voi käyttää, silloin tallennettu ääni lisätään videoleikkaukseen editoinnissa jälkikäteen. Erillään tallennettu ääniraita synkronoidaan kohdilleen hyödyntämällä alkuperäisen videotallenteen ääntä. Ääniä on syytä testata etukäteen tallentaen ja kuunnellen jotta varmistuu äänen tasosta ja laadusta.

Vaikka olisit opettajana puheammattilainen, niin videolla esiintyminen ei ole alussa helppoa. Puheesta tulee helposti hiukan jäykkää kun rentous katoaa. Joillakin puhe muuttuu liian nopeaksi ja artikulointi muuttuu huolimattomaksi. Videolle puhumista onkin hyvä harjoitella.

Jos kuvaat tavallisella videokameralla saat parasta jälkeä aikaiseksi jos asetat sen jalustalle. Käsivaralta kuvattu heiluva kamera voi olla tehokeino, mutta toimi harvoin opetuskäyttöön tarkoitetuissa videoissa. Myös mobiililaitteille on tarjolla sovittimia, jolla ne saa kiinni tavalliseen jalustaan.

Jos kuvaat esimerkiksi puhelimella ja käytössäsi ei ole sovitinta/jalustaa, niin pyri tukemaan kamera esimerkiksi seinä tai pöytätasoa vasten. Jos tämä ei ole mahdollista, kuvaa kädet mahdollisimman lähellä vartaloa ja pyri mahdollisuuksien mukaan kuvaamaan lyhyitä otoksia.

Lähde: Mika Loponen, AOKK. Video pedagogisena työkaluna -verkkokurssi.