OPS-linjaukset, periaatteet ja käsitteet

Opetussuunnitelma on keskeinen osa opiskelijan opintojen suunnittelua ja opettajien opetuksen suunnittelua. Opetussuunnitelmalla määritellään tutkinnon osaamisprofiili ja tavoiteltavat koulutusalakohtaiset sekä tutkintojen yhteiset osaamisalueet, jotka yhdessä luovat perustan ammatilliselle asiantuntijuudelle, työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle.

OPS 2024 linjaukset

OPS-linjauksilla kuvaamme Jamkin tavoitetilaa opetussuunnitelmien kehittämiselle. Linjaukset on kuvattu alla olevassa kuviossa (kuvio 1).

Opetussuunnitelmien 2024 keskeiset linjaukset
Kuvio 1. OPS 2024 keskeiset linjaukset
  • Opintojen joustavuus: Toteutamme opintoja joustavasti ja opiskelijalähtöisesti hyödyntäen erilaisia opetusmenetelmiä. Mahdollistamme ympärivuotisen opiskelun ja lisäämme aikaan ja paikkaan sitomatonta opintotarjontaa.
  • Opetuksen avoimuus: Vahvistamme avoimien oppimateriaalien laatimista, hyödyntämistä ja yhteiskehittämistä. Lisäämme avoimia opetuskäytäntöjä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
  • Kilpailukykyistä osaamista työelämään: Koulutamme asiantuntijoita, jotka vastaavat tulevaisuuden työelämän haasteisiin innovaatioilla ja kilpailukykyisellä osaamisella.
  • Digitaalisuuden hyödyntäminen: Olemme osa korkeakoulujen yhteistä digitaalista ekosysteemiä. Mahdollistamme digitaalisen, laadukkaan ja saavutettavan oppimisen, ohjauksen ja opetuksen.
  • Taloudellisuus: Tarjoamme opintoja rajallisen määrän, mutta riittävästi. Toteutamme yhteisiä opintoja monialaisissa opiskelijaryhmissä. Teemme yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulujen kanssa. Mahdollistamme korkeakouluopintojen hyväksilukemisen ja muulla tavoin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen opiskelijan HOPSin mukaisesti. Hyödynnämme opintoja monipuolisesti jatkuvan oppimisen tarjonnassa.

Opetussuunnitelmatyötä ohjaa opintoasioiden lautakunnan hyväksymät opetussuunnitelman perusteet.

Periaatteet

Opetussuunnitelmatyö on osa ammattikorkeakouluopettajien työtä, jonka resursoinnista vastaa yksiköiden tulosalueet. Opetussuunnitelmien tarkistamista tehdään vuosittain, jolloin tehdään tarpeelliset korjaukset ja hienosäädöt. Opetussuunnitelmien laajempi kehittämistyö tapahtuu noin 5 vuoden välein. Opetussuunnitelmien puolivälitarkastelua tehdään toteutusten näkökulmasta 2-3 vuoden välein. Nämä ovat osa koulutuksen tuloksellisuuden ja laadun varmennusta. Vuosittain päivitetään opintojaksojen toteutussuunnitelmat vuosikellon mukaisesti.

Tarkemmat kuvaukset ja aikataulun OPS 2024 kehittämistyöstä löydät sisäisestä Teams-työtilasta.

Käsitteet

  • Kompetenssilla tarkoitetaan osaamisaluetta. Tutkinto-ohjelmien yhteiset ja ala- tai tutkintokohtaiset osaamisalueet kuvaavat valmistuvan opiskelijan tavoiteltavaa osaamista, joka kehityy opintojen aikana. Tutkinto-ohjelmissa määritellään ala- tai tutkintokohtaiset osaamisalueet, jotka voivat olla myös kansallisesti sovittuja tai akkreditoinneissa esim. EUR-ACE määriteltyjä osaamisalueita.
  • Modulaarinen opetussuunnitelma koostuu opintokokonaisuuksista, jotka muodostuvat kahdesta tai useammasta opintojaksosta. Jamkissa yksi opintokokonaisuus voi sisältää vain yhden tyyppisiä opintojaksoja, pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia opintoja.
  • Oppiminen voi olla formaalia (muodollista), informaalia (vapaamuotoista) tai nonformaalia (ei-muodollista). Formaali oppiminen strukturoitua ja perustuu koulutus instituutioiden organisoimiin oppimistilanteisiin. Oppimisesta saa opintopisteitä ja tunnustuksen, todistuksen, diplomin, osaamismerkin tai vastaavan. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta, erikoistumiskoulutukset, muu täydennyskoulutus jne.
  • Nonformaali oppiminen on koulutusorganisaatioiden tarjoamaa tai niiden ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Oppiminen perustuu yksilöiden tai organisaatioiden koulutustarpeisiin. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta oppiminen voi olla tuntiperustaista ja voi tapahtua avoimissa oppimisympäristöissä.
  • Informaali oppiminen on vapaasti tapahtuvaa oppimista erilaisissa arkielämän toimintatilanteissa. Tätä ei ole organisoitu systemaattisesti. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta tämä tarkoittaa itseopiskelua esimerkiksi podcastit, webinaarit, asiantuntijaluennot, blogit, artikkelit, avoimet testit, ym.
  • Tutkinto-ohjelman ydinosaaminen: AMK-tutkintojen ydinosaaminen kuvataan alan ammatillisena ydinosaamisena tutkinto-ohjelmakohtaisesti ja YAMK-tutkintojen ydinosaaminen kuvataan alan asiantuntijan ydinosaamisena tutkinto-ohjelmakohtaisesti. AMK- ja YAMK-tutkinto-ohjelmien ydinosaamiset ovat laajoja kokonaisuuksia, jotka muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden sekä tutkinnon ytimen.
  • Täydentävä osaaminen: Täydentävä osaaminen syventää ja/tai laajentaa opiskelijan ydinosaamista ja mahdollistaa opiskelijalle yksilöllisen osaamisprofiilin rakentamisen. Täydentävää osaamista opiskelija hankkii vaihtoehtoisista ammattiopinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista.
  • Vaihtoehtoisista ammattiopinnoista voidaan muodostaa tutkintoon opintopolkuja (ent. suuntautuminen, kärki). Opintopolkuja kannattaa muodostaa vasta siinä tapauksessa, jos opiskelijalle vaihtoehtoisia opintopolkuja on enemmän kuin kaksi tai jos vaihtoehtoisuus ei ole muutoin selkeästi määriteltävissä tutkintorakenteessa.

Tutkinnon opetusmuodot

  • Monimuotototeutus – part-time studies (sisältää lähi- ja etäopiskelua sekä itsenäistä työskentelyä)
  • Päivätoteutus – full-time studies (sisältää pääosin lähiopetusta, jossa opettajat ja opiskelijat ovat fyysisesti samassa tilassa sekä itsenäistä työskentelyä)
  • Verkkototeutus – online teaching (opetus tapahtuu pääosin tieto- ja viestintätekniikan välityksellä)

Opetuksen toteutustavat

  • Etäopiskelu – distance learning (opettajat ja opiskelijat ovat fyysisesti eri tiloissa, mutta yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan välityksellä)
  • Lähiopiskelu – contact learning (opettajat ja opiskelijat ovat fyysisesti samassa tilassa)
  • Monimuoto-opiskelu – blended learning (sisältää lähi- ja etäopiskelua sekä itsenäistä työskentelyä)

Hybridiopetuksella (hybrid teaching) tarkoitetaan sitä, että opettajat ja osa opiskelijoista ovat fyysisesti samassa tilassa ja osa opiskelijoista yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan välityksellä samaan aikaan. Hybridiopetus vaatii opettajalta erityistä teknistä osaamista sekä resursseja toteuttaa sitä laadukkaasti. Jamkissa käytämme pääsääntöisesti joko etä-, lähi- tai monimuoto-opiskelua.

Nonstop -toteutus – Opintojaksolla on jatkuva ilmoittautuminen ja opiskelijalla on mahdollisuus aloittaa opintojakso joustavasti lukukauden tai lukuvuoden aikana. Toteutuksella on selkeästi ilmoitettu alkamis- ja päättymispäivä. Opiskelijamäärää voidaan rajoittaa toisin kuin MOOC -toteutuksilla. Opiskelijan suoritusaikaa opintojakson toteutuksella voidaan rajoittaa esimerkiksi viikoissa. Opintoja voi suorittaa vapaasti 24/7 joko osittain tai kokonaan itsenäisesti. Toteutuksella voi olla yksilö- ja ryhmätehtäviä, jolloin pedagogisesti tulee määritellä tehtävien luonne huomioiden joustava opintojen suorittaminen. Toteutukselle kannattaa suunnitella erilaisia vuorovaikutuksellisia tehtäviä. Nonstop -toteutuksilla opiskelijalle tulee olla tarjolla ohjausta ja tukea koko opintojakson toteutuksen ajan. Palautteen antamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Arvioinnissa noudatetaan opintojaksolle määriteltyjä arviointikriteereitä.

MOOC (Massive Open Online Courses) – Digikampuksen määritelmän mukaisesti MOOC -kurssit ovat kaikille avoimia verkkokursseja, joille osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Ne ovat avoinna tietyn ajan esimerkiksi lukukauden tai lukuvuoden. Kurssin voi aloittaa joustavasti tietyn ajanjakson aikana. MOOC-kurssi on maksuton. Todistukset ja opintosuoritusmerkinnät voivat olla maksullisia.

Linkit

OPS-perusteet (Opiskelijalle-sivut)

OPS-työ (Elmo-intra, vaatii kirjautumisen)


Sirpa Tuomi 29.11.2022