Työelämä mukana OPS-työssä

Työelämä on hyvä ottaa mukaan OPSin kehittämiseen. Työelämän edustajat voidaan osallistaa kehitystyöhön esim. työpajoissa, Webropol-kyselyillä, haastatteluilla ja miksei ihan sähköpostikyselyilläkin.

Ennen työpajan koolle kutsumista opetussuunnitelman kehittämisestä vastaava työryhmä tutustuu tulevaisuustutkimuksiin ja huomioi näissä esiintyvät tarpeet suunnitellessaan työpajan työskentelyä. Ei kannata teettää työpajassa sellaista, mistä joku on jo tehnyt julkaisun. Työpajapäivän kokonaiskesto kannattaa suunnitella ammattialalle sopivaksi. Pari tuntia voi olla liian lyhyt aika saada kehitysryhmät toimimaan halutulla tavalla. Optimaalisissa olosuhteissa siinä ehtii järjestää kaksi lyhyttä työpajasessiota. Koko päivän kestävään tapahtumaan on taas vaikeampi saada osallistujia. Olisi hyvä, jos tutkinto-ohjelmalla olisi jatkuvat hyvät yhteydet työelämän edustajiin, jotta työpajan ilmapiiri olisi alusta alkaen sopivan rento. Toisilleen tuttujen ihmisten keskinäinen yhteistyö on aina hedelmällisempää.

Yhden työpajan kesto purkamisineen voisi olla noin 1 – 1,5 tuntia . Tuntia lyhyempi työpaja voisi toimia, jos ryhmä on pieni ja toisilleen tuttu. Lisäksi tehtävän tulisi olla erittäin lyhyt ja selkeä. Pidemmissä työpajoissa tulisivat eteen jo käytännön taukotarpeet. Kussakin työpajassa kannattaa keskittyä olennaisiin asioihin ja pitää tehtävät riittävän yksinkertaisina, jotta saadaan myös selkeitä tuloksia. Yleisin tehtävätyyppi on työelämän ammatillisten osaamistarpeiden kartoittaminen. Osaamistarpeina voidaan kysyä alan yleisiä tai hyvinkin yksityiskohtaisia ammattiosaamisia. Työpajan tärkeintä antia ovat purkutilanteet; niihin kannattaa varata aikaa vähintään 0,5 tuntia ja ne kannattaisi myös videoida. Esiin saattaa tulla tärkeitä asioita, joita osallistujat eivät ole huomanneet kirjata ylös, koska ne ovat heille jokapäiväistä toimintaa.

Työelämän edustajien mielipiteitä opetussuunnitelman tiettyihin avainkysymyksiin voi kysyä myös työpajoissa, mutta tämä kysymystyyppi sopii hyvin varsinkin Webropol- yms. kyselyihin tai haastatteluihin. Haastatteluissa voi saada uusia näkökulmia asioihin. Haastatteluiden litterointiin on jo olemassa automatisoituja järjestelmiä esim. Teamsissa. Osaamistarpeiden kartoittaminen Webropol-kyselyllä tai haastattelulla voi olla haasteellista.

Haastatteluiden toinen haaste on objektiivisuus. Opettajan voi olla vaikeaa pysytellä puolueettomana ja olla johdattelematta haastateltavaa. Haastattelijalla voi olla juurtuneita käsityksiä siitä, mikä opiskelijoiden kanssa onnistuu. Tämäkin ongelma on selätettävissä, kun muistetaan, että työelämä mullistuu tänä päivänä vauhdilla. Mitään vanhoja osaamistarpeita ei saisi pitää itsestään selvyyksinä.

Työelämän edustajien oman työajan panostaminen Jamkin toiminnan edistämiseen olisi varmasti kohtuullista palkita sopivalla tavalla. Näin varsinkin, jos tilaisuus jatkuu iltapäivän puolelle.

_{Hannu Haapamaa 23.5.2023}