Hyvinvointi- ja työkykyosaaminen

Hyvinvointiosaaminen luo edellytyksiä opiskelijan oppimiselle, opiskelukyvylle ja tulevalle työkyvylle. Sitä voidaan tarkastella hyvinvointilukutaidon (wellbeing literacy) viitekehyksestä, jonka mukaan hyvinvointia edistetään kehittämällä kykyä ymmärtää, käyttää ja soveltaa hyvinvointiin liittyvää tietoa ja vuorovaikutusta oman sekä muiden hyvinvoinnin edistämiseksi (Oades ym., 2021). Tästä näkökulmasta hyvinvointi- ja työkykyosaaminen rakentuu tiedon ja toiminnan kautta kehittyvänä osaamisena, joka tukee ammatillista kasvua, vastuullista toimijuutta ja kestävää työuraa.

Korkeakouluopinnoissa opiskelukyky voidaan nähdä opiskelijan työkykynä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) opiskelukykymallissa (2022) opiskelukyky rakentuu opiskelijan voimavaroista, opiskelutaidoista sekä opiskeluympäristön ja opetuksen tarjoamasta tuesta. Opiskelukyky syntyy opiskelijan ja oppimisympäristön dynaamisessa vuorovaikutuksessa, jossa hyvinvointiin liittyvät voimavarat muodostavat keskeisen perustan oppimiselle ja opintojen etenemiselle. Tutkimusten mukaan opiskelijoiden hyvinvointi on myönteisesti yhteydessä opintomenestykseen, opiskeluun sitoutumiseen ja akateemiseen suoriutumiseen. Hyvinvoivat opiskelijat saavuttavat keskimäärin parempia oppimistuloksia ja etenevät opinnoissaan paremmin kuin heikommin voivat opiskelijat (Kaya ym., 2021).

Opiskelukyvyn taustalla vaikuttavat voimavarat, osaaminen, motivaatio ja toimintaympäristön tuki ovat keskeisiä myös työelämässä. Opiskelu- ja työkykyä voidaan tarkastella toisiinsa kytkeytyvinä kokonaisuuksina, jotka rakentuvat samoista keskeisistä tekijöistä, mutta ilmenevät erilaisissa toimintaympäristöissä ja rooleissa. Työkykyä voidaan kuvata kokonaisuutena, jossa työntekijän terveys, osaaminen ja motivaatio kohtaavat työn vaatimukset. (Ilmarinen, 2006.).

Hyvinvointi- ja työkykyosaamisen edistäminen tukee sekä kansallisten linjausten että Jamkin strategisten tavoitteiden toteutumista. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026) korostaa hyvinvoivia opiskelu- ja työyhteisöjä, ja Työelämän kehittämisstrategia (Valtioneuvosto 2026) nostaa hyvinvoinnin, osaamisen ja tuottavuuden toisiaan vahvistaviksi menestystekijöiksi. Ammattikorkeakoulujen yhteisiin kompetensseihin kuuluvassa Työelämässä toimimisen osaamisalueessa painottuvat oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen (Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta 2022).

Jamkin strategiassa Ratkaiseva yhteisö hyvinvointi nähdään yhteisön voimavarana ja muutoksessa onnistumisen edellytyksenä. Tätä painotusta tukee myös korkeakoulun liikkumisen ja hyvinvoinnin vahvuusala. (Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2025 ab.)

Opetussuunnitelmatyötä ohjaavista strategisista linjauksista erityisesti opiskelija- ja työelämälähtöisyys sekä tutkimusperusteisuus tukevat hyvinvointi- ja työkykyosaamisen vahvistamista. Lisäksi hyvinvointi- ja työkykyosaaminen painottuu Jamkin pedagogisissa periaatteissa, jotka ohjaavat toteuttamaan tutkittuun tietoon ja pedagogiseen ymmärrykseen perustuvaa yhteisöllistä ja oppijalähtöistä opetus- ja ohjaustoimintaa. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia huolehtia omasta ja yhteisön hyvinvoinnista osana oppimista, asiantuntijuuden kehittymistä ja tulevaa työelämää. (Lehto ym. 2025.)

Hyvinvointi- ja työkykyosaaminen osana opetussuunnitelmia

Hyvinvointi- ja työkykyosaaminen on osa opiskelijan ammatillista kasvua ja asiantuntijuuden kehittymistä koko opintopolun ajan. Se rakentuu yksilön, yhteisön ja toimintaympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Hyvinvoinnin lukutaidon viitekehyksessä hyvinvointi- ja työkykyosaaminen rakentuu tiedon ja ymmärryksen, vuorovaikutuksen ja toimijuuden sekä osaamisen soveltamisen kautta kohti kestävää asiantuntijuutta (kuvio 1). Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää hyvinvoinnin merkityksen osana ammatillista kasvua ja osaa edistää sitä omassa toiminnassaan, työssään ja yhteisöissään läpi elämän.

Hyvinvointi- ja työkykyosaaminen voi sisältyä opetussuunnitelmissa yhteisiin opintoihin, alakohtaisiin sisältöihin opintojaksoilla ja harjoitteluissa sekä näkyä hyvinvointia tukevina pedagogisina ja yhteisöllisinä toimintatapoina. Eri aloilla painottuvat erilaiset hyvinvointiin, kuormitukseen sekä toiminta- ja työkykyyn liittyvät kysymykset, minkä vuoksi teemaa on tarkoituksenmukaista tarkastella osana opiskeltavan ammattialan asiantuntijuutta ja työelämän vaatimuksia.

Opetussuunnitelmien sisältöjen lisäksi hyvinvointi- ja työkykyosaaminen rakentuu korkeakoulun toimintakulttuurissa. Yhteisöllisyys, osallisuus sekä hyvinvointia ja liikkumista tukevat pedagogiset ratkaisut tekevät hyvinvoinnista näkyvän osan opiskelua ja koko korkeakouluyhteisön toimintaa (Kuvio 2).

Opetussuunnitelmatyössä pohdittavia kysymyksiä

• Miten hyvinvointitaidot liittyvät opiskeltavan alan asiantuntijuuteen?
• Millaisia alakohtaisia osaamistarpeita on ja millaista työkykyosaamista valmistuva asiantuntija tarvitsee?
• Millaista työkykyä alalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa?
• Mitä ja miten tarvittavia taitoja voi oppia jo opiskeluaikana?
• Miten opiskelija voi omalla toiminnallaan tukea hyvinvointiaan ja opintojensa sujumista?
• Miten pedagogiset ratkaisut ja ohjaus tukevat opiskelijoiden hyvinvointi- ja työkykyosaamisen kehittymistä?
• Miten hyvinvointi- ja työkykytaidot näkyvät opintojaksojen osaamistavoitteissa, sisällöissä, oppimistehtävissä tai pedagogisissa ratkaisuissa?

Lähteet

Ilmarinen, J., Gould, R., Järvikoski, A., & Järvisalo, J. (2006). Työkyvyn ulottuvuudet: Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia. Teoksessa R. Gould, J. Ilmarinen, J. Järvisalo & S. Koskinen (toim.), Työkyvyn ulottuvuudet: Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia (s. 17–40). Kansanterveyslaitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504226126

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (2025a). Jamkin strategia. Haettu 7.9.2026 osoitteesta https://www.jamk.fi/fi/jamk

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (2025b). Liikkuminen ja hyvinvointi. Haettu 7.9.2026 osoitteesta https://www.jamk.fi/fi/jamk/vahvuudet/liikkuminen-ja-hyvinvointi

Kaya, M. & Erdem, C. (2021). Students’ Well-Being and Academic Achievement: A Meta-Analysis Study. Child Indicators Research, 14, 1743-1767.

Lehto, S., Syväoja, H., Suvilehto, A. & Moilanen, T. (2025). Uudistuneet pedagogiset periaatteet Jamkin arjessa – kohti aidosti oppivaa yhteisöä. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-273

Oades, L. G., Jarden, A., Hou, H., Ozturk, C., Williams, P., Slemp, G. R. & Huang, L. (2021). Wellbeing Literacy: A Capability Model for Wellbeing Science and Practice. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(2), 719.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2026). Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2026:39 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-039-2

Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. (2022). Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, Arene.

Valtioneuvosto. (2026). Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035: Suomen kasvu syntyy ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä (Valtioneuvoston julkaisuja 2026:44). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-846-5

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö [YTHS]. (2022.) Opiskelukykymalli. Haettu 7.9.2026 osoitteesta: https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/opiskelukyky/

Kiitokset

Tämän luvun valmistelussa on hyödynnetty Jamkin henkilöstön näkemyksiä ja kommentteja.

_{22.9.2026 Saara Blomqvist ja Mari Petäjä}