5a Lähteiden käyttö (APA7-ohje, syksystä 2024 opintonsa aloittaneet)

Tätä APA7-ohjeen (Publication Manual of the American Psychological Association: The Official Guide to APA Style, 7^th Edition) mukaista lähdemerkintätekniikkaa käyttävät Jyväskylän ammattikorkeakoulussa syksyllä 2024 ja sen jälkeen aloittaneet opiskelijat. Aiemmin aloittaneet opiskelijat käyttävät Jamkin oman raportointiohjeen lähteiden merkintätekniikkaa.

APA7-lähdemerkintätekniikkaa noudatetaan Jamkissa yksinkertaisuuden vuoksi, vaikka lähteessä suositeltaisiin jotain muuta viittaustapaa. Tällä sivulla on pääperiaatteet suomenkielisiä suosituksia noudattaen. Tarkempia ohjeita on edellä mainitussa teoksessa ja APA Style -verkkosivulla. Huomaathan, että suomenkielisissä teksteissä käytetään suomenkielisiä käsitteitä ja lyhenteitä. Yleisesti käytössä olevia lähdeviitteiden merkitsemistapoja on useita. Kun julkaiset tekstisi jossakin muualla, tarkista aina, että noudatat kyseisen tahon käytänteitä.

Kun käytät tätä ohjetta, kannattaa käyttää etsi-toimintoa ja eri hakusanoja (toimii useilla laitteilla pikanäppäinkomennolla ctrl+F).

Lähteiden käytön perusperiaate

Käytetyt lähteet ilmoitetaan kahdessa paikassa: lähdeluettelossa ja tekstin sisällä tekstiviitteinä. Jokaisesta käytetystä lähteestä tulee tehdä lähdeluettelomerkintä lähdeluetteloon, jonka avulla lukija löytää lähteen tarkemmat tiedot. Jokaisesta lähdeluettelomerkinnästä tulee tehdä vähintään yksi tekstiviite.  

Tekstiviite muodostetaan aina lähdeluettelomerkinnän kahdesta ensimmäisestä tiedosta (nimi ja vuosi), jotta tekstiviite on yhdenmukainen lähdeluettelomerkinnän kanssa. 

Tekstiviite

Tekstissä pitää käydä ilmi, mikä on tekijän omaa ajattelua ja mikä lähteen käyttöä. Tekstiviite sijoitetaan tekstissä heti lähteen käytön yhteyteen osoittamaan, mistä lähteen käyttö alkaa (ks. esimerkit). Tekstiviite voi olla kirjoittajakeskeinen tai asiakeskeinen.

Kirjoittajakeskeisessä viittauksessa kirjoittaja mainitaan osana tekstiä. Julkaisuvuosi merkitään sulkeisiin heti sukunimen jälkeen. Jos julkaisuajankohta ei ole tiedossa, tekstiviitteeseen merkitään maininta “ei pvm.”. Kielenhuollon näkökulmasta muista merkitä “ei pvm.” -lyhenteelle oma piste. Sivunumerot merkitään julkaisuvuoden jälkeen, jos tieto löytyy tietyltä sivulta. Sivunumero erotetaan pilkulla ja “s.”-lyhenteellä. Muista taivuttaa sanoja tarvittaessa, jotta teksti on sujuvaa (esimerkiksi verbi monikossa, jos tekijöitä on useita).

Möttönen (2024, s. 38) toteaa – –.

Häkkinen ja Jokelainen (2024) esittävät – –.

Möttösen ja Makkosen (ei pvm., s. 38) mukaan – –.

Asiakeskeisessä viittauksessa tekstiviitteen tiedot merkitään sulkeisiin. Asiakeskeinen tekstiviite sijoitetaan virkkeen loppuun siten, että piste merkitään tekstiviitteen jälkimmäisen sulkeen ulkopuolelle.

Yrittäjä kantaa vastuun yrityksen taloudesta, kasvusta, osaamisesta ja henkilöstöstä (Koskinen, 2019, s. 158).

Yleisesti käytössä olevia lähdeviitteiden merkitsemistapoja on useita (Saastamoinen, ei pvm.).

Jos viitataan useaan eri lähteeseen samanaikaisesti, lähteiden käyttö erotetaan kirjoittajakeskeisessä viittauksessa sanallisesti (esim. sidossanoilla “sekä – että”, “myös” ja “molemmat”). Asiakeskeisessä viittauksessa eri lähteisiin samanaikaisesti viitattaessa lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä ja lähteet merkitään aakkosjärjestykseen.

Sekä Möttösen ja Höttösen (2024) että Makkosen (2022) mukaan – –.

Oppituntien taukojen lisäksi myös oppimistilanteista tulee tehdä fyysisesti aktiivisia(Kangas, 2021;Kantomaa ym., 2018; Liikkuva opiskelu, 2024).

Saman tekijän samana vuonna julkaisemat lähteet yksilöidään, eli erotetaan toisistaan, käyttämällä pienaakkosia (a, b, c jne.) julkaisuvuoden perässä. Jos julkaisuvuotta ei ole tiedossa, pienaakkonen merkitään “ei pvm.” -lyhenteen perään tavuviivalla erotettuna. (Huomaathan, että pienaakkonen merkitään tällöin myös lähdeluettelomerkinnässä julkaisuvuoden tai “ei pvm.” -lyhenteen perään.)

Tyylit helpottavat ammattitaitoista tekstin käsittelyä (Keinonen 2009b, s. 71). Esitysgrafiikassa pääasiassa on grafiikka ja sanallinen viestintä on tiivistettyä (Keinonen, 2009a, s. 8).

Sosiaalinen psykologia tutkii ihmisryhmien ja yksilöiden vuorovaikutusta (Miller, ei pvm.-a). Ihmisten välinen vuorovaikutus on keskeinen osa ihmisten päivittäistä elämää, ja se määrittää monia sosiaalisia suhteita (Miller, ei pvm.-b).

Jos kyseessä on toissijainen viittaus, niin sanottu viittausketju tulee osoittaa lukijalle tekstiviitteessä. Lukijalle kerrotaan siis kielellisesti, minkä lähteen mukaan johonkin toiseen lähteeseen viitataan. (Huomaathan, että alkuperäislähdettä ei kuitenkaan laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Vain käytetty lähde, joka on itse luettu, merkitään lähdeluetteloon.) Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta. Vain Möttösen lähteestä tehdään lähdeluettelomerkintä.

Hyyryläinen (2014, viitattu lähteessä Möttönen, 2019, s. 64) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Verkostosuhde on korkean luottamuksellinen suhde, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen (Hyyryläinen, 2014, viitattu lähteessä Möttönen, 2019, s. 64).

Tekstiviitteiden edellä on mahdollista käyttää sellaisia ilmauksia kuin esim., mm., varsinkin, etenkin, erityisesti, ks. (tarkemmin), vrt. (kuitenkin). Tällaisilla vertausviitteillä osoitetaan, että lähdettä ei ole referoitu, vaan sieltä löytyy jotakin omaa ajatusta vahvistavaa tietoa. Vertausviitteitä tulee käyttää tarkoituksenmukaisesti: ks. tarkoittaa, että osoitetussa paikassa on lisää samansuuntaista tietoa, vrt. ilmaisee, että tieto poikkeaa jollain tavalla esitetystä.

Jamkin raportointiohjetta noudatetaan kaikissa Jamkin oppimistehtävissä (ks. Liukko & Perttula, 2020).

Suoria lainauksia pitää käyttää säästeliäästi, ja niiden pitäisi olla mielellään niin lyhyitä kuin mahdollista. Suorien lainausten on oltava täsmälleen samassa muodossa kuin ne ovat alkuperäisessä tekstissä. Lyhyet suorat lainaukset (alle 40 sanaa) merkitään lainausmerkein tekstin sisään. Pitkät suorat lainaukset (yli 40 sanaa) sisennetään ilman lainausmerkkejä. Suoria lainauksia ei kursivoida.

Suora lainaus on sidottava aina osaksi muuta tekstiä johdattamalla siihen tai mahdollisesti kommentoimalla sitä. Suora lainaus ei siis voi aloittaa tekstikappaletta tai virkettä.

Peavy (2006, s. 11) toteaa, etteivät ammattilaiset “saa koskaan vieraannuttaa itseään niistä ihmisistä, joita heidän on tarkoitus auttaa.”

Saarikoski (2022) kuvailee ammattikorkeakoulujen roolia yhteiskunnassa seuraavasti:

Tässäkin ammattikorkeakoulut ovat tiukasti sidoksissa omaan toimintaympäristöönsä ja siksi erityisen käyttökelpoisia kumppaneita ratkaisujen ja uusien mahdollisuuksien etsimiseen. Kulunut mutta osuva sanonta toteaa: kun puhuri käy, jotkut vetäytyvät suojaan ja jotkut ryhtyvät innovoimaan ja rakentamaan tuulimyllyjä. Ammattikorkeakoulut kuuluvat ehdottomasti jälkimmäiseen porukkaan – siksikin, että nämä muutoksen tuulet eivät heti laannu.

Lähdeluettelo

Käytettyjen lähteiden tulee olla työn kannalta relevantteja. Niiden käyttö osoittaa lukeneisuuden ja tietämisen laajuuden. Sekä suomenkielisissä että vieraskielisissä lähteissä tulisi pyrkiä alkuperäisten julkaisujen käyttöön. Lähdeluettelon otsikoksi merkitään Lähteet. Lähdeluettelo aakkostetaan lähdeluettelomerkinnän ensimmäisen sanan mukaan.

Lähdemerkinnän yleisrakenne on neliosainen ja tiedot erotetaan toisistaan pisteillä:

1) tekijä(t): Kuka on lähteen tekijä?

2) julkaisuaika: Milloin lähde on julkaistu?

3) otsikko: Mikä on lähteen nimi?

4) julkaisija: Mikä taho on julkaissut lähteen ja mistä julkaisu on löydettävissä?

Hienonen, V., Kinnunen, H. & Viita, A. (2015). Hyvä vuokrasuhde. Käytännön opas asunnon vuokraukseen. Kiinteistöalan kustannus.

Ensin ilmoitetaan tekijän sukunimi, josta pilkulla erotetaan etunimen alkukirjain. (Huom! Etunimen alkukirjain päättyy pisteeseen.) Jos tekijöitä on useampi, kaksi (viimeistä) tekijää erotetaan toisistaan &-merkillä.

Julkaisuvuosi (vvvv) tai tarkka päivämäärä (pp.kk.vvvv) merkitään sulkeisiin. Jos julkaisuaikaa ei ole tiedossa, merkitään se “ei pvm.” -lyhenteellä.

Lähteen otsikko kursivoidaan. Huom! Jos lähde on osa toimitettua teosta tai artikkeli lehdestä, toimitetun teoksen nimi tai lehden nimi kursivoidaan (ks. esimerkkejä erilaisten lähteiden merkinnästä).

Julkaisija on se taho tai organisaatio, joka on vastuussa lähteen julkaisusta, esim. kustantaja, lehti tai verkkosivujen ylläpitäjä. Sähköisiin lähteisiin merkitään loppuun DOI-tunnus. (Ks. esimerkkejä erilaisten lähteiden merkinnästä.)

Esimerkkejä erilaisten lähteiden merkinnästä

Seuraavassa on esimerkkejä erityyppisten lähteiden luettelomerkinnöistä ja niiden tekstiviitteistä.

Kirjat, joilla on tekijä(t) 

Kirjoista, joilla on tekijä, ilmoitetaan lähteen perustiedot. Jos saman tekijän teoksia on lähdeluettelossa useita, nämä ilmoitetaan ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan. Jos tekijöitä on kolme tai useampia, tekstiviitteessä mainitaan vain ensimmäisen tekijän sukunimi ja lyhenne ym. Teoksen nimi merkitään kursiivilla.

E-kirjat ja äänikirjat merkitään kuten muutkin kirjat, mutta niiden lähdeluettelotietoihin lisätään DOI-tunnus, jos se on tiedossa. Teoksen nimen jälkeen hakasulkeissa täsmennetään tarvittaessa lähteen tyyppiä. Sovellusta ei merkitä (esim. BookBeat).

Tikka, J., (2016). Logistiikan perusteet. Books on Demand.

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Tikka (2016, s. 52)
• Asiakeskeinen viittaus: (Tikka, 2016, s. 52)
  

Torkki, J. & Miettinen, S. (28.8.2019). Uusi neuvotteluvalta: Saat minkä neuvottelet, et mitä ansaitset [äänikirja]. WSOY.

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Torkki & Miettinen (2019)
• Asiakeskeinen viittaus: (Torkki & Miettinen, 2019)

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2015). Tutki ja kirjoita (20. p.). Tammi. 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus:Hirsjärvi ym. (2015, s. 9)
• Asiakeskeinen viittaus:(Hirsjärvi ym., 2015, s. 9)

Kirjat ja muut vastaavat julkaisut ilman henkilötekijää 

Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää, ensimmäiseksi tiedoksi merkitään lähteen julkaisija.

Rakennustieto. (2019). Rakentajain kalenteri 2016.

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Rakennustieto (2019)
• Asiakeskeinen viittaus:(Rakennustieto, 2019)

Artikkelilähteet 

Artikkeleista lähdetiedot kootaan saman periaatteen mukaan. Lisäksi tulevat tiedot riippuvat siitä, millainen artikkeli on kyseessä. Artikkelilähteistä kursivoidaan lehden nimi.

Hänninen, K. (2016). Suomalaistutkijan läpimurto. Kasvojen tunnistus älylaitteisiin. Kauppalehti. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaistutkijan-lapimurto-kasvojen-tunnistus-alylaitteisiin/ZKC8vdQ4 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Hänninen (2016)
• Asiakeskeinen viittaus: (Hänninen, 2016)

Coles-Brennan, C., Sulley, A. & Young, G. (2018). Management of digital eye strain. Clinical and experimental optometry, 102 (1) 18–29. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/cxo.12798

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Coles-Brennan ym. (2018, s. 19)
• Asiakeskeinen viittaus: (Coles-Brennan ym., 2018, s. 19)

Toimitetun julkaisun artikkeli tai luku 

Toimitetulla julkaisulla tarkoitetaan kokoelmaa, jossa eri artikkeleilla tai luvuilla on eri kirjoittajat. Tällaisessa julkaisussa ilmestyneestä artikkelista (tai luvusta) ilmoitetaan tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin nimi ja perustiedot julkaisusta, jossa artikkeli on ilmestynyt, sekä artikkelin sivut. Tällaisista lähteistä kursivoidaan teoksen nimi.

Nuijanmaa, S. (2014). Tuotekehitys. Teoksessa P. Blinnikka & H. Hauvala (toim.), Kestävyyden kompassi. Maaseutumatkailuyrittäjän käsikirja (s. 63–70). Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-362-9 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Nuijanmaa (2014, s. 64)
• Asiakeskeinen viittaus: (Nuijanmaa, 2014, s. 64)

Julkaisun toimittajat ja julkaisusarjan tiedot merkitään seuraavasti: 

Halttunen, J. (2016). Promoting entrepreneurship in Egypt. Teoksessa L. Kaikkonen & T. Mäki (toim.), Enhancing excellence of education in Egypt. Experiences in promoting accreditation and quality assurance system (s. 55–57). (JAMK University of Applied Sciences 219). JAMK University of Applied Sciences 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus:Halttunen (2016, s. 56)
• Asiakeskeinen viittaus:(Halttunen, 2016, s. 56)

Lait ja asetukset ja muut virallislähteet 

Lakitekstistä ilmoitetaan lain virallinen lyhenne. Lyhenne tulee määritellä, kun se esiintyy tekstissä ensimmäistä kertaa. Lisäksi tekstiviitteessä ilmoitetaan luku, pykälä ja momentti. Ensimmäisenä tietona voidaan käyttää virallista lyhennettä tai vakiintunutta nimeä (ks. esim. Finlex tai Edilex; Kielitoimiston ohjepankissa viranomaisten nimien lyhenteitä).

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014. https://www. finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129. 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014)
• Asiakeskeinen viittaus: (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista, 1129/2014)

Standardin tai kortiston tekijä on taho, joka sen on asettanut. Standardin tai kortiston numero merkitään sulkeisiin kursiivilla merkityn otsikon jälkeen.

Rakennustieto. (11.6.2014). Konesaumattu peltikatto (RT 85-11158). https://kortistot.rakennustieto.fi/kortit/RT%2085-11158?page=4

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Rakennustieto (2014)
• Asiakeskeinen viittaus: (Rakennustieto, 2014)

Suomen Standardisoimisliitto SFS. (2015). Menettelyohjeet henkilötietojen suojaamiseen henkilötietoja käsittelevissä julkisissa pilvipalveluissa (SFS-ISO/IEC 27018). https://janet.finna.fi/ 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Suomen Standardisoimisliitto SFS (2015)
• Asiakeskeinen viittaus: (Suomen Standardisoimisliitto SFS, 2015)
  

Opinnäytetyöt, esitteet ja julkaisemattomat kirjalliset lähteet 

Kuusiaho, V. (2016). Soundscapes of the Kehä Vihreä urban park [opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu]. Theseus-julkaisuarkisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712311 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Kuusiaho (2016, s. 18)
• Asiakeskeinen viittaus: (Kuusiaho, 2016, s. 18)

Laukkanen, J. (2015). Rintasyöpäpotilaan palveluprosessin kehittäminen. Yksityisrahoituksella erikoissairaanhoitoon Itä-Savon sairaanhoitopirissä [opinnäytetyö ylempi AMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu]. Theseus-julkaisuarkisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121320452 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Laukkanen (2015, s. 44)
• Asiakeskeinen viittaus: (Laukkanen, 2015, s. 44)

Viestinnän tiimi 8/2016 [pöytäkirja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu]. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä 
(Lähteen nimi on Viestinnän tiimi 8/2016.) 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Viestinnän tiimi (8/2016)
• Asiakeskeinen viittaus: (Viestinnän tiimi, 2016)

Henkilökohtainen tiedonanto 

Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi haastattelu, puhelinkeskustelu, sähköpostiviestit, chat-keskustelut ja tallentamattomat luentomateriaalit. Niitä ei merkitä lähdeluetteloon, vaan niistä tehdään vain tekstiviitteet. Julkaistut tai tallennetut haastattelut kuitenkin merkitään lähdeluetteloon. 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Viestinnän lehtori Nurminen (henkilökohtainen tiedonanto, 16.4.2019) toteaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoille lähettämässään sähköpostissa Ohjeita artikkelien kirjoittajille, että – -.

Verkkojulkaisut 

Verkkojulkaisut, joilla on henkilötekijä, merkitään perusperiaatteen mukaisesti. Viittaamisen ajankohta päivämääränä merkitään ennen verkko-osoitetta muodossa “Haettu x.x.xxxx osoitteesta”, mikäli kyse on päivittyvästä verkkosivusta. 

Perusperiaatetta sovelletaan myös verkkojulkaisuihin ilman henkilötekijää. 

Väestöliitto. (Ei pvm.). Perheverkko. Haettu 6.6.2024 osoitteesta http://www.emmaelias.fi/projektit 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Väestöliitto (ei pvm.)
• Asiakeskeinen viittaus: (Väestöliitto, ei pvm.)

Duodecim. (2018). Polvi- ja lonkkanivelrikko. Haettu 6.6.2024 osoitteesta https://www.kaypahoito.fi/hoi50054

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Duodecim (2018)
• Asiakeskeinen viittaus: (Duodecim, 2018)

Valtra Oy Ab. (Ei pvm.). Uusi kustomoitava työvalojärjestelmä saatavilla Valtra Unlimitedistä. Haettu 5.6.2024 osoitteesta https://www.valtra.fi/uutiset-ja-tapahtumat/News/uusi-kustomoitava-tyovalojarjestelma-saatavilla-valtra-unlimitedista.html

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Valtra Suomi (2014)
• Asiakeskeinen viittaus: (Valtra Suomi, 2024)

Video 

Videoista merkitään samat tiedot kuin muistakin lähteistä, mutta lähdeluettelossa lisäksi mainitaan julkaisukanava ja sivuston nimi.

Pekkonen, M. (14.12.2023). KunFon TKI strategia ja digitaalinen yhteistoiminta . JAMK University of Applied Sciences. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=kj9nPrE4pt0 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Pekkonen (2023)
• Asiakeskeinen viittaus: (Pekkonen, 2023)

JAMK University of Applied Sciences. (10.12.2021). Jamk InnoFlash yritysten haasteiden ratkojana . Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=D_nsUEstC1g 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: JAMK University of Applied Sciences (2021)
• Asiakeskeinen viittaus: (JAMK University of Applied Sciences, 2021)

Jokelainen, A. (6.9.2023). Johdatus raportointiosaamiseen [luentotallenne]. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Moodlessa. https://moodle.jamk.fi/?redirect=0

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Jokelainen (2023)
• Asiakeskeinen viittaus: (Jokelainen, 2023)

Elokuva 

Elokuvista merkitään ohjaajan sukunimi ja etunimen lyhenne, vuosi, elokuvan nimi kursivoituna, lähteen tyyppi hakasulkeisiin, tuotantoyhtiö, julkaisukanava ja linkki.

Halonen, A. (ohjaaja) (2015). Valkoinen raivo [dokumenttielokuva]. Art Films Production. https://areena.yle.fi/1-3154328  

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Halonen (2015)
• Asiakeskeinen viittaus: (Halonen, 2015)

Sarja 

Sarjoista merkitään ohjaaja tai toimittaja, julkaisuajankohta, jakson nimi (kauden numero, jakson numero), tuottaja ja sarjan nimi sekä julkaisukanava ja linkki. 

Bäckman, H. (kirjoittaja & ohjaaja). (27.3.2023). Lapin, Lissabonin ja hissien lumoa (kausi 1, jakso 4) [tv-sarja]. Sarjassa J. Luoma, P. Moisander, N. Stenros & A. Whalström (tuot.), Kirjolla. Yle. https://areena.yle.fi/1-62092481 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Bäckman (2023)
• Asiakeskeinen viittaus: (Bäckman, 2023)

Kausi jätetään pois, jos sitä ei ole mainittu. Jos tuottajaa ei tiedetä tai verkko-osoitetta ei ole, voidaan myös mainita jakson jälkeen loput tiedot: Sarjassa Hittimittari. http… TAI Banijay Finlandin tuottamassa sarjassa Vain elämää. Nelonen. 

Radio-ohjelma 

Peltoniemi, T. (toim.). (12.8.2016). Biopolttoaineita synteettisen biologian avulla [radio-ohjelma]. Sarjassa Tiedeykkönen. Yle Radio 1. https://areena.yle.fi/podcastit/1-3519201?autoplay=true.e

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Peltoniemi (2016)
• Asiakeskeinen viittaus: (Peltoniemi, 2016)

Podcast 

Rahi, R. (toim.). (25.1.2020). Olenko tullut tyhmäksi? Entinen multitaskaaja tekniikan huipputunarina (jakso 3) [podcast-jakso]. Sarjassa Naisia vanhuuden partaalla. Yle. https://areena.yle.fi/podcastit/1-50392587 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Rahi (2020)
• Asiakeskeinen viittaus: (Rahi, 2020)

Blogiteksti 

Blogipostauksen merkitsemisessä noudatetaan melko samanlaista muotoilua kuin artikkelien merkitsemisessä. Blogin nimi kursivoidaan.

Jaatinen, K. (24.6.2020). Sote uudistuu – uudistuuko yrittäjien osaaminen. TiKI-talk. https://blogit.jamk.fi/tikitalk/2020/06/24/740/

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Jaatinen (2020) 
• Asiakeskeinen viittaus: (Jaatinen, 2020)

Diaesitykset 

Autio, T. & Forssell, A. (9.10.2023). Referointi ja lähteiden käyttö tutkivassa kirjoittamisessa [PowerPoint-diat]. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Moodlessa. https://moodle.jamk.fi/?redirect=0

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Autio ja Forssell (2023)
• Asiakeskeinen viittaus: (Autio & Forssell, 2023)

Kartta 

Kartasta merkitään kartan tekijä. Hakasulkeisiin merkitään kartta tai sen tarkempi kuvaus. Myös viittauspäivämäärä merkitään.

Google. (Ei pvm.). [Google Mapsin ajo-ohje Jamkin biotalousinstituutin kampukselta Jamkin pääkampukselle]. Haettu 5.6.2024 osoitteesta https://www.google.com/maps/dir/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n+ammattikorkeakoulu,+Biotalousinstituutti,+Tuumalantie,+Saarij%C3%A4rvi/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n+ammattikorkeakoulu,+p%C3%A4%C3%A4kampus,+Rajakatu,+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4/@62.469504,25.1999245,10z/data=!3m1!4b1!4m14!4m13!1m5!1m1!1s0x4685b63459fcf625:0x403136d61f6bf336!2m2!1d25.3055161!2d62.6685666!1m5!1m1!1s0x4685743f6c2bd24b:0x973ddf218e8194be!2m2!1d25.7433091!2d62.2513463!3e0?entry=ttu

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Google (ei pvm.)
• Asiakeskeinen viittaus: (Google, ei pvm.)

Maanmittauslaitos. (Ei pvm.). [Maanmittauslaitoksen Karttapaikan maastokartan kuva Laukaan Kuusveden ja Koivulahden etäisyydestä ja koordinaateista]. Haettu 5.6.2024 osoitteesta https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ 

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Maanmittauslaitos (ei pvm.)
• Asiakeskeinen viittaus: (Maanmittauslaitos, ei pvm.)

Sovellukset

Sovelluksista ilmoitetaan sovelluksen tekijä, vuosi, sovelluksen nimi ja versio. Lähteen tyyppi merkitään hakasulkeisiin.

Hotels.com LP. (2024). Hotels.com: Hotellivaraukset (Versio 2024.10.0) [mobiilisovellus].

• Kirjoittajakeskeinen viittaus: Hotels.com LP (2024)
• Asiakeskeinen viittaus: (Hotels.com LP, 2024)