7 Kirjallisen tehtävän ulkoasu
Ennen kirjoittamaan ryhtymistä on hyvä tehdä ohjeen mukaiset sivun asetukset. Ulkoasussa on otettava huomioon saavutettavuusohjeet, jotka löytyvät Theseuksesta.
Raportin ulkoasun asetuksia ohjeistetaan muun muassa rivivälin, kirjasinkoon ja reunusten osalta. Seuraavilla välilehdillä käsitellään ulkoasun ohjeita. Asetusohjeet on esitetty sivulla 7.2. Linkit raportin mallipohjiin ovat tämän ohjeen välilehdellä Mallipohjat.
Kirjoitustekniset seikat
Kirjoitustekniset seikat on syytä ottaa käyttöön jo kirjoittaessaan (ks. taulukko 2). Työn valmistuttua teksti viimeistellään: tarkistetaan tyyli, oikeinkirjoitus ja merkintätekniikka.
Taulukko 1. Ohjeet tavallisia kirjoitusteknisiä pulmakohtia varten
| Ohje | Esimerkki |
| Välimerkkien jälkeen jätetään yksi välilyönti. Välimerkkien edelle ei tule välilyöntiä. |
Helsinki: Otava. Millainen on hyvä opas? |
| Numeron ja mittayksikön väliin tulee välilyönti. | 17 % haastatelluista 12 kg |
| Rajakohtia osoittamaan käytetään painotekstissä ajatusviivaa (suluissa 5–10). Ajatusviivan puuttuessa voidaan samaan tarkoitukseen käyttää yhdysviivaa, jonka molemmin puolin tulee välilyönti. |
Vuosina 2012–2016 (Hakanen 2013, 5–6.) |
| Yhdysmerkkinä on lyhyt viiva. | 1–6-vuotiaita päiväkoti-ikäisiä |
| Laskutoimitusmerkkien molemmin puolin tulee välilyönti. | 1 km = 1000 m |
| Sulkumerkit ja lainausmerkit laitetaan kiinni sisällä olevaan tekstiin (ei välilyöntejä ensimmäisen merkin jälkeen eikä viimeistä merkkiä ennen). | (Aro 2012, 45.) “huonontunut”, “pysynyt samana” tai “parantunut” |
| Numerot ja mittayksikön lyhenteet taivutetaan tarvittaessa. | 10 ml:aan asti Yksin asutaan jopa yli 50 %:ssa asunnoista. |